SRL

Islanninhevonen Suomessa

Suomessa Islanninhevosia on n. 3500. Rotu on yksi suomen kasvavimmista hevosroduista. Hevosia tuodaan sekä Islannista että muualta Euroopasta ja kasvatetaan Suomessa.

Islanninhevosratsastusta voi kokeilla islanninhevostalleilla, joita Suomessa on noin kuutisenkymmentä. Osa talleista on erikoistunut retkiin ja vaelluksiin, osa askellajiratsastus tunteihin.

Kerro kaverille:



Monipuolisilla islanninhevosilla kilpaillaan askellajeissa

Islanninhevonen on yksi maailman vanhimmista hevosroduista. Islanninhevosta on jalostettu kotimaassaan täysin puhtaana miltei tuhat vuotta, koska hevosten vienti Islantiin kiellettiin varhain. Vielä nykyisinkään Islantiin ei saa viedä hevosia lainkaan.

Islanninhevonen on pienikokoinen, vahva ja monikäyttöinen ratsuhevonen. Islanninhevosen keskimääräinen säkäkorkeus on noin 137 senttimetrin tienoilla. Pienimmillään islanninhevonen on hädin tuskin 120-senttinen ja suurimmillaan yli 150 senttiä korkea.

Islanninhevosia käytetään askellajiratsuina sekä harraste- että kilparatsastukseen, vaellus- ja matkaratsastukseen ja perhe- ja terapiahevosina. Islanninhevosella voi ajaa, hypätä esteitä, vikeltää ja harrastaa esimerkiksi koulu- tai lännenratsastusta. Usein islanninhevonen ostetaan perhe- tai vaellushevoseksi luonteensa vuoksi. Islanninhevoset kasvatetaan suurissa laumoissa, joissa ne toisten varsojen kanssa oppivat hyville tavoille. Laumakasvatetut hevoset ovatkin mukavia ja kilttejä käsitellä. Islanninhevonen on yleensä herkkä, kiltti, rohkea ja rauhallinen. Yksilöeroja on paljon: kilpahevoset ovat herkempiä ja vaativampia kuin harrasteratsut, joilla on vähemmän eteenpyrkimystä ja pienemmät liikkeet. Islanninhevosen kuuluu käyttötarkoituksesta riippumatta olla yhteistyöhaluinen, iloinen, eteenpyrkivä ja kevyt ratsastaa.

Islanninhevonen erottuu muista yleisistä ratsuhevosista askellajiensa perusteella. Islanninhevosilla on perusaskellajien, käynnin, ravin ja laukan lisäksi yksi tai kaksi erikoisaskellajia: töltti ja liitopassi. Käynnin, töltin, ravin ja laukan taitavaa hevosta kutsutaan nelikäyntiseksi. Jos hevosella on kaikki viisi askellajia, se on viisikäyntinen. Jos islanninhevosella ei ole lainkaan tölttiä tai ravia, se on kolmikäyntinen. Kolmikäyntisyyttä yritetään jalostuksessa välttää - islanninhevosella kuuluu aina olla vähintään neljä askellajia.

Suomen Islanninhevosyhdistys

Suomen Islanninhevosyhdistys toimii sekä rotua harrastavana yhdistyksenä että jalostus- ja urheilujärjestönä yhdessä Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton kanssa. Suomessa noudatetaan islanninhevoskilpailuissa ja -jalostuksessa kansainvälisiä sääntöjä.

Alan kansainvälinen kattojärjestö on FEIF, joka organisoi kansainvälisiä kilpailuja ja pyrkii pitämään eri maiden kilpailu-, koulutus- ja jalostusasiat yhdenmukaisina. Suomen Islanninhevosyhdistys on Suomen Ratsastajainliiton ja FEIF:n jäsen.

Lisätietoja Suomen Islanninhevosyhdistys ry:n (SIHY) askellajikilpailuista ja säännöistä saa yhdistyksen www-sivuilta osoitteesta: www.islanninhevonen.net.

Teksti: Johanna Viitanen ja Minna Rautiainen, kuvat Jaana Ikonen.