RATSASTUSURHEILUN TULEVAISUUS
KENTTÄRATSASTUSSEMINAARIN
Aika: 19.11.2011 klo 17.00-19.00
Paikka: Scandic Hotel Continental Helsinki
1. Avaus ja tervetuloa
Pirkko Herd avasi kokouksen.
2. Vuoden 2012 kilpailukalenterin suunnittelu
Seppo Laine esitteli alustavan tilanteen vuodeksi 2012 haetuista kenttäkilpailuista. Keskusteltiin löytyykö
• riittävästi kilpailuja?
• kattavasti eri tasoja?
• päällekkäisyyksiä?
sekä
• missä järjestetään Suomen mestaruudet ja kilpailusarjat?
Todettiin mm. seuraavaa
• Kuopioon ollaan yhteydessä heinäkuun päällekkäisyyksien poistamiseksi. Vastaavasti Oulu selvittää toukokuun osalta kilpailujen siirtoa. Pudasjärvi toivoisi aikaisempaa järjestämis ajankohtaa.
• Liedossa on suunnitelmia rakentaa maastoesterata ja järjestää kilpailut.
• Kerava järjestää kilpailuja mikäli kilpailujen talouspuoli saadaan järjestykseen esimerkiksi kilpailutuella.
• Caius Aminoff on kertonut, että voisi järjestää jotkut kisat tilallaan.
• Kurtnassa on tutustumisluokan tason hallikenttäkilpailut huhtikuussa. Suomalaisilla on mahdollisuus osallistua myös sinne.
• Tervossa Aron tilalla on puitteet järjestää kilpailut ja sinne toivotaan ulkopuolista järjestää, itsellä on resurssit vähissä.
• Voitaisiinko nuorten ja senioreiden SM järjestää Ypäjällä?
Seppo Laine totesi, että mestaruus – ja sarjakilpailuja ei ole haettu. Liitteenä tämän hetkinen kenttäkilpailukalenteri 2012.
3. Kilpailutoiminnan kehittäminen
Seppo Laine kertoi, että erityinen huoli on saada riittävästi kvaalikilpailuja niille, jotka tähtäävät kansainvälisiin kilpailuihin. Ongelmana on, mistä saadaan kilpailujen järjestäjiä. Yksityisiä tahoja, joilla on olemassa olevia maastoratoja, ei voi painostaa järjestämään kilpailuja.
Keskusteltiin mahdollisuuksista kehittää kilpailutoimintaa ja esille nousi mm. seuraavaa:
• Oppilaitosten tulisi ottaa aktiivisempi rooli kilpailujen järjestäjinä. Hyviä kilpailupaikkoja olisivat mm. Ypäjä, Harju, Kiuruvesi
• Järjestäjä voisi olla ulkopuolinen seura tms., joka hyödyntäisi olemassa olevia ratoja, esim. Tervo. Pohdittava kuitenkin on miten se onnistuisi käytännössä.
Pirkko Herd vastasi kysymykseen onko Ypäjällä kisoja järjestettäessä hevosopiston henkilökuntaa ja koneita käytettävissä? Aluemaksua Hevosopiston alueiden käytöstä ei peritä. Hevosopiston työntekijän ja konekaluston käytöstä peritään maksu, joka on suuruusluokkaa 65 €/h. Käytännössä opiston konetyön käyttö tulee kilpailujen järjestäjälle kalliiksi ja laskun suuruutta on vaikea etukäteen arvioida, koska työmäärä ei ole tarkalleen tiedossa ja ajankohta (mitä muita kilpailuja tai tapahtumia on lähiaikoina ollut/tulossa) vaikuttaa merkittävästi työmäärään. Simo Leppänen totesi, että olisi tehtävä selkeä kirjallinen hinnasto ja sopimus, paljonko työaikaa käytetään ja mitä se maksaa. Pirkko Herd lupasi selvittää asiaa.
Keskusteltiin kilpailujen talouden parantamismahdollisuuksista ja esille tuli mm. seuraavaa:
• Järjestäjälle rahaa esim. ”myymällä kilpailupaketti” jollekulle yritykselle esim. hintaan 1000 €, johon sisältyisi esim. kokoustila + ruokailut kilpailupaikalla sekä mainokset.
• Yleisesti ottaen seuroissa eri henkilöillä on erilaisia suhteita, joita tulisi hyödyntää tehokkaasti ennen ja jälkeen kilpailuja. Nykyään yrityksiä on vaikea saada yhteistyöhön ilman suhteita.
• Muistettava on, että kenttäkilpailussa kallista ei ole ainoastaan maastoradan rakennus, vaan itse kisaorganisaatio maksaa. Samaan aikaan esim. vaativissa luokissa on usein vain 10-15 lähtijää, jolloin tuloa syntyy vähän. Alueluokissa (harraste, tutustumis ja helppoluokka) lähtijöitä on paljon ja ne tuottavat hyvin. Siten kilpailuissa on talouden takia pakko järjestää alueluokkia, jolloin kilpailut paisuvat aina tosi suuriksi.
• VaB-luokat tulisi saada kilpailukalenteriin ja kilpailijoiden sekä valmentajien tietoon mahdollisimman hyvissä ajoin. Valmennettavien seuraavan kauden kilpailukalenteri suunnitellaan tammikuussa. Ei auta enää, jos keväällä kalenteriin lisätään VaB luokkia ja kilpailijat ovat jo sopineet esim. lähtevänsä ulkomaille. Tästä syystä myöhään ilmoitettuihin kilpailuihin ei aina tule osallistujia, mikä on tappiollista järjestäjille.
• Mm. Niinisalossa on järjestetty VaB luokkia, joihin ei ole tullut riittävästi osallistujia.
• Kansallisen kilpailun järjestäminen vaatii noin 5000 € ulkopuolista rahoitusta (lähtömaksujen lisäksi), jotta tulos ei olisi tappiollinen. Miten kilpailujärjestäjät saataisiin sitoutumaan pitkälle aikavälille, jotta myös ulkopuolisia yhteistyökumppaneita saataisiin? Voiko kilpailujen järjestämiseen saada SRL:n / kenttäjaoksen tukea? Kaikkien tahojen, ml. lajiliitto kanssa tulee laatia kirjalliset ja pidemmät sopimukset yhteistyökuvioista. Kenttäjaoksen ja liiton tukimahdollisuuksia pohditaan.
• Voiko jabojen hinta olla edullisempi? Ei voi koska tälläkin hetkellä kattaa pelkät rahtikulut.
• Voidaanko järjestämiskuluissa säästää jossain / onko säännöissä jotain ”pakollista”, joka ei ole välttämätöntä ja siitä voitaisiin tinkiä? Käytännössä ei ole selvää ”turhaa” missään – mm. turvallisuudesta ei voida tinkiä.
• Ovatko rahapalkinnot pakolliset? Kansallisissa kilpailuissa kyllä, aluekilpailuissa voidaan korvata samanarvoisilla tavarapalkinnoilla.
• Pitkällä aikavälillä kilpailujen järjestämiskustannuksia pienentää se, että kilpailupaikoilla on aina samat radat / ratapohjat. Esteiden / reittien siirtely maksaa ja teettää runsaasti työtä. Osa kilpailijoista on protestoinut tästä. Lisäksi ongelmallista on se, että samoilla aluilla myös treenataan paljon.
• Ehdotettiin lainattavien siirrettävien esteiden hankkimista, helpottamaan kilpailujärjestäjiä. Siirrettävien esteiden käyttö on Euroopassa nykyisin yleinen käytäntö.
Suunniteltiin tarkemmin mahdollisuutta hankkia lainattava maastoestekalusto VaB-luokan tasolle.
• Käytännössä esteet tulee suunnitella ja rakentaa mitoitukseltaan sellaiseksi, että ne on mahdollista pakata ja kuljettaa kilpailupaikalta toiselle rekan perävaunussa standardoidut esteet yhtä luokkaa varten.
• Kilpailupaikalla on oltava tietyt esteet kiinteästi: vesi, hauta jne.
• Siirrettävät esteet mahdollistaisivat kilpailujen järjestämisen myös paikoissa, joihin ei pysty/saa rakentaa kiinteää maastoesterataa tai joissa ei ole riittävästi esteitä. Kiinnostusta ainakin Peuramaa, Harju, Kerava.
• Päätettiin hakea SRL:ltä projektirahaa siirrettävien / lainattavien esteiden hankkimiseen. Projektirahan hakemiseen ei ole määritelty tarkkoja hakuaikoja, mutta hakemukset on syytä jättää mahdollisimman ajoissa.
• Heini Iinatti ja Pirkko Herd valmistelevat projektihakemuksen heti tänään. (liitteenä oleva hakemus toimitettu Aki Ylänteelle 20.11.2011)
Keskusteltiin myös nykyisten, eri kilpailupaikoilla olevien siirrettävien esteiden aktiivisemmasta lainaamisesta muihin kilpailuihin.
• Kaikki siirrettävät esteet pitää sitä varten mitata ja kuvata. Maastoradan suunnittelijalla täytyy olla tiedossa tarkalleen millaisia esteitä kilpailupaikalla on käytettävissä/lainattavissa hyvissä ajoin, jotta radan voi suunnitella.
• Ongelmana on osin esteiden kuljetus. Koska esteet eivät ole standardimitoitettuja, niiden pakkaaminen konttiin tms. on vaikeaa eikä niitä mahdu sinne paljon.
Keskusteltiin toimihenkilöpankista, josta kilpailujen järjestäjät saisivat apua ikuiseen toimihenkilöpulaan.
• Toimihenkilöpankkiin on vaikea saada vapaaehtoisia, koska ihmiset eivät voi sitoutua kiertämään kovin monia kilpailuja kesässä.
• Toimihenkilövaihto ja yhteistyö seurojen välillä suositeltavaa!
• Oman seuran toimihenkilöiden käyttö säästää kustannuksia. Vastaavasti alueilla tulisi tehdä töitä sen eteen, että olisi omia tuomareita yms. omalla alueella.
Nostettiin esille, että pelastuslainsäädännön yms. muutosten takia ambulanssit ovat siirtymässä yksityisiltä sairaanhoitopiireille keväällä 2012. Miten jatkossa saadaan kilpailuihin sääntöjen mukaisesti pakolliset ambulanssit? Mitkä ovat kustannukset jatkossa? Todettiin, että SRL:n täytyy selvittää tätä asiaa, koska koskee myös mm. esteratsastusta.
Keskusteltiin mahdollisuudesta taata ainakin yksien KV-kisojen järjestäminen vuosittain Suomessa. SRL on esittänyt tukea kilpailujärjestäjälle KV-kisojen järjestämistä varten.
4. Kenttäratsastuksen tuki ry, Matti Kanto
Matti Kanto alusti asiaa. Hän esitti huolensa VaB-luokkien vähyydestä, koska kenttäratsastus vasta alkaa tältä tasolta. Kilpailujärjestelmän toiminnan kannalta pitäisi tehdä suunnitelma ainakin 2 vuodeksi, mielellään 5 vuodeksi eteenpäin. Asenne ja sitoutuminen pitäisi olla jokaisella lajin parissa toimivalla henkilöllä sellainen, että järjestetään kilpailuja. Yksikään hallitus/jaos ei voi järjestää yksin mitään.
Alueluokkia on järjestettävä kilpailujen talouden takia. Järjestämisessä vanhat hyvät keinot käyttöön: kanttiinimyynti, mainospaikkojen myynti, esteiden / luokkien myynti yhteistyökumppaneille. Markkinoinnissa kannattaa hyödyntää alan ammattilaista – löytyykö sellaista omasta seurasta tai paikkakunnalta?
Kenttäratsastuksen tuki ry:
Kenttäratsastuksen tuki ry on nyt perustettu. Tarkoituksena on tukea:
• KV-kisoihin valmentautumista ja osallistumista
• KV-kisojen järjestämistä ja olosuhteita
• tiedottaa, kouluttaa
Jokainen voi liittyä jäseneksi (henkilöjäsenmaksu 20 €/vuosi) ja hankkia kannattajajäseniä, erityisesti yrityksiä.
Liitteenä Kenttäratsastuksen tuki ry:n säännöt.
Muistion laati
Heini Iinatti
LIITTEET:
Kenttäkilpailukalenteri 2012
Projektitukihakemus siirrettävien esteiden hankkimiseksi (on toimitettu SRL:n hallitukselle 16.12.)
Kenttäratsastuksen tuki ry:n säännöt julkaistaan kenttäjaoston sivuilla