SRL

Kerro kaverille:

Kouluratsastus, kuin balettia yhdessä

Kouluratsastus on kaiken ratsastuksen perusta. Klassinen kouluratsastustaito on osa ratsuväen historiaa. Kreikkalainen Xenofon kirjoitti jo vuonna 430 eKr. ratsastusoppaan, joka on edelleen nykyaikaisen hevosen kouluttamistaidon ja -tiedon perusta.

Kouluratsastusta voisi verrata klassiseen balettiin. Hevonen liikkuu notkeasti, joustavasti ja jäntevästi ratsastajan ohjatessa sitä pehmein, huomaamattomin avuin. Parhaimmillaan ratsukon eli hevosen ja ratsastajan välinen yhteistyö on niin saumatonta, että hevonen näyttää suorittavan liikkeet vain ajatuksen voimalla.

Kilpailuissa tuomarit arvostelevat mm. hevosen liikkeitä, suorituksen täsmällisyyttä ja ratsastajan apujen käyttöä pistein 0-10. Tulos muodostuu suorituskokonaisuuksien yhteenlasketuista pisteistä. Kilpailurata on tasainen hiekka- tai nurmikenttä, kooltaan 20 x 40 metriä tai 20 x 60 metriä. Kilpailuohjelmia on helpoista luokista grand prix -tasolle.

Perinteisten ohjelmien lisäksi ratsastetaan vapaaohjelmia musiikin tahdissa (kür) eri vaikeustasoilla. Ratsastaja suunnittelee itse ohjelmansa ja valitsee siihen musiikin, myös musiikin sopivuus sekä hevosen liikkeisiin että koreografiaan arvostellaan.

Maamme menestynein kouluratsastaja on Kyra Kyrklund. Hän on osallistunut olympialaisiin kuusi kertaa sijoittuen Soulissa viidenneksi Matadorilla sekä samalle sijalle Barcelonassa Edinburgilla ja Moskovassa Piccololla. Pekingin olympialaisissa hän oli Maxilla kahdeksas. Matadorilla Kyra voitti MM-hopeaa Tukholmassa 1990 ja maailmancupin finaalin Pariisissa 1991.

Kouluratsastuksessa käytettävät, voimassaolevat sääntökokonaisuudet
löytyvät materiaalisalkusta kohdasta
Kilpailusäännöt .

Kouluohjelmat ovat myös materiaalisalkussa Kouluohjelmat .
Voit myös tilata sääntövihon Sporttikaupasta .