Ratsastus Lounais-Suomen alueella

Lounais-Suomen alue on ratsastuksen alueista toiseksi suurin. Alueella on Ratsastajainliiton arvion mukaan 20.300 ratsastuksen harrastajaa, minkä lisäksi 10.500 haluaisi aloittaa harrastuksen. Alueella toimii 74 ratsastusseuraa.

- Harrastajakunta on hyvin monimuotoinen, heitä on lapsista ja hevoskerholaisista varttuneisiin aikuisiin. Talleja tulee tänne jatkuvasti lisää, ja ratsastus on mennyt koko ajan eteenpäin, mikä näkyy luvuistakin. Meillä on myös suhteellisen hyvin ratsastuskoulutoimintaa tällä hetkellä, ei tietääkseni hälyttäviä jonoja missään, Lounais-Suomen alueen puheenjohtaja Venla Väätänen toteaa.

- Alueella on useita sinettiseuroja, jotka näyttävät hyvää esimerkkiä ja tekevät laadukasta nuorisotyötä. Toivoisin kuitenkin, että nimenomaan hevoskerhoihin ja lasten ratsastusharrastukseen panostettaisiin täällä entistä enemmän myös seurojen toiminnassa.

Kilpailu- ja valmennustoiminta on Lounais-Suomessa vahvaa.

- Turussa, Salossa ja akselilla Pori-Niinisalo erityisen vilkasta ratsastustoimintaa. Valmennustoiminta on kehittynyt seuroissa voimakkaasti, ja täällä käy todella paljon huippuja valmentamassa. Aluevalmennustoiminnassa on tiiviit ryhmät kaikissa olympialajeissa, minkä lisäksi meillä on Hämeen kanssa yhteinen valjakkoajovalmennus.

- Menestyviä kilpailijoita on paljon esteissä, kuten Raimo Aaltonen, moninkertainen Suomen mestari ja Lotta-Riitta Rintamäki, joka on taas uusi, nouseva kyky. Kenttäratsastuksessa maan kovin kärki tulee täältä, esimerkiksi Sanna Siltakorpi ja Maija Yli-Huhtala.

Turun kaupungissa kolme ratsastuskoulua toimii kaupungin mailla, minkä lisäksi Metsämäen raviradan alueita on saatu käyttää ratsastuksen kilpailutoimintaan. Väätänen toivoisi päättäjiltä kuitenkin enemmän panostusta lajiin.

- Haluaisin, että tälle naisvaltaiselle lajille annettaisiin samanlaiset mahdollisuudet kuin poikien lajeista esimerkiksi jääkiekolle. Täällä on talvisin kuuden kuukauden jakso, jonka aikana ei voi täysipainoisesti valmentautua ja kilpailla ilman kunnon maneesia edes harrastajatasolla.

- Täällä kaivattaisiin isompia, uusia maneeseja. Pieniä, vanhoja ratsastushalleja on paljon, joihin ei saa edes täysimittaista 60 metrin koulurataa. Tällä hetkellä kuitenkin useimpien tallien investointivarat menevät siihen, että karsinat täytyy kunnostaa vuonna 2014 voimaan astuvien tilamääräysten mukaisiksi.

Alueen ratsastuspaikat on rakennettu pääasiassa seurojen ja tallien omin voimin ja varoin, vaikkakin jonkin verran on saatu investointitukea myös ELY-keskuksilta.
Erittäin myönteinen esimerkki ratsastukseen panostamisesta löytyy Loimaalta.

- Loimaan Urheiluratsastajilla on hankkeilla 85-metrinen maneesi, joka mahdollistaa myös valjakkoajan harjoittelun. Loimaan kaupunki on lähtenyt tukemaan hanketta, ja siihen on saatu mukaan muitakin toimijoita, jotka voivat käyttää maneesia, esimerkiksi partiolaiset.

Kasvukeskuksissa tallit saattavat jäädä asutuksen puristuksiin.

- Ratsastusreittien kaavoittaminen tallien yhteyteen on tärkeää. Turussa Metsäkylän tallilta on reititys maastoon ja se on toiminut hyvin, mutta esimerkiksi Artukainen on jäänyt kaavoituksen kanssa puristuksiin, Väätänen kertoo.

Maaseutu tarjoaa paljon hevosharrastukselle, mutta hyöty on molemminpuolinen.

- Meillä on ihan mahtava maaseutu, ja maastoratsastus onnistuu hyvin kasvukeskuksia ympäröivillä alueilla ja niille on noussut myös paljon uusia talleja.

- Näen hevostalouden todella tärkeäksi Lounais-Suomen maaseudulle, ja olen kuullut monia positiivisia esimerkkejä, kuinka maalle on rakennettu talleja ja päästy hyvään yhteistyöhön naapureiden kanssa heinän ja kauran viljelyssä. Samalla on saatu hevosenlanta sijoitettua hyötykäyttöön säännösten puitteissa.

Lisätietoja: Venla Väätänen, 02 242 3676, 0500 520 900, venla.vaatanen@pp.inet.fi