Ratsastus Pohjois-Suomen alueella

Pohjois-Suomen alueella on Ratsastajainliiton arvion mukaan 13.500 ratsastuksen harrastajaa, minkä lisäksi 7.000 haluaisi aloittaa harrastuksen.

- Oulun alueella ja lähikunnissa on paljon seuroja ja harrastajia sekä monta ratsastuskoulua, useita kymmeniä ratsutalleja. Kajaanin seudulla on samalla tavoin paljon toimintaa, kuten myös sen ympärillä. Tornio ja Rovaniemi ovat myös aktiivisia ratsastuspaikkoja ja Kalajoki on kunnostautunut etenkin kilpailujen järjestämisessä, Pohjois-Suomen alueen puheenjohtaja Hinni Koskenniemi kertoo.

- Ratsastuksen suosio kasvaa jatkuvasti ja ainakin isommissa keskuksissa ratsastuskoulujen asiakasmäärät nousevat edelleen ja toiminta vain laajenee.

Pohjois-Suomelle on tyypillistä, että ihmisillä on paljon omia hevosia.

- Kun lähdetään asutuskeskuksista kauemmaksi, tilaa on paljon ja hevosia on helppo pitää, ja niitä onkin todella runsaasti pienillä maalaistalleilla ja kotosalla.

- Meillä on erittäin paljon harrastajia, sekä tuntiratsastajia että hevosenomistajia, mutta tuntuu että täällä harrastajista kilpaurheilun pariin ei ole päätynyt yhtä suuri osuus ratsastajista kuin muilla alueilla. Aikuisharrastajien määrä on ollut jatkuvasti vahvassa kasvussa ja heitä on harrastajista yli puolet.

Oulun ja Lapin läänit käsittävällä laajalla alueella on paljon tilaa ratsastukselle.

- Tilaa on ja ei ole. Neliökilometrejähän täällä on vaikka kuinka, mutta esimerkiksi Oulun seudulla uutta asutusta tulee niin paljon, että tallit jäävät puristuksiin sen keskelle. Yksi iso huoli onkin saada turvattua täällä riittävät ratsastusreitistöt, Koskenniemi katsoo.

- Osa kaupungeista ja kunnista suhtautuu ratsastukseen erittäin hyvin, ja niissä on kaavoituksessa varattu alueita uusillekin talleille, mutta ihan joka paikassa näin ei ole. Jatkossa tulisi etenkin kasvavissa asutuskeskuksissa ottaa suunnittelussa ratsastus paremmin huomioon ja varata sille tilaa, ettei kävisi niin, että kaikki tallit ajetaan pitkän matkan päähän. Pitää muistaa, että nuorista suurin osa kulkee harrastukseensa linja-autolla tai polkupyörällä, Koskenniemi korostaa.

Yhteiskunnan tukea lajille kaivataan muutenkin enemmän.

- Toivoisin, että saisimme enemmän tukea uusien harrastepaikkojen rakentamiseen sekä vanhojen kunnostamiseen. Talvi on täällä pitkä ja tarvitaan kunnolliset maneesit ja ulkokentät. Riittävä valaistus on ulkona ratsastuksessa ihan ehdoton, sillä meillä on niin pimeää talvikuukausina. Harrastajia on paljon, mutta pienelle seuralle esimerkiksi oman maneesin rakennus on kohtuuttoman kokoinen ponnistus.

Määrällisesti alueella on vähemmän kilpailuja kuin muualla. Pitkät välimatkat tekevät sen, että lähestulkoon kaikkiin kilpailuihin on pitkä matka, ellei ratsastaja satu asumaan suurimmissa keskuksissa.

- Jonkun verran kilpailuissa käydään myös Ruotsin puolella esimerkiksi Umeåssa, samoin sieltä tullaan tänne kilpailemaan. Ruotsin puolelle on täältä monin paikoin lyhyempi matka kuin alas eteläisempään Suomeen. Nyt on saatu toimimaan aluevalmennukset sekä Oulussa että Kajaanissa, mikä helpottaa ratsastajien tilannetta.

Hevosalan merkitys alueelle ja sen elinvoimaisuudelle on suuri.

- Väittäisin, että hevosala on Pohjois-Suomelle todella tärkeä, ja se on uusi tuotantosuunta myös monille viljelijöille, jotka voivat kasvattaa heinää ja kauraa hevosten tarpeisiin sekä vuokrata kesälaitumia niiden käyttöön. Uskon, että jokainen hevosenomistaja haluaa syöttää hevoselleen suomalaista heinää. Hevoset näkyvät Pohjois-Suomessa myös matkailuyrityksissä, ja moni ihminen tutustuukin ratsastukseen ensi kertaa esimerkiksi vaelluksella.

Suurella alueella palveluiden turvaaminen on välillä haasteellista.

- Alue on laaja, ja riittävän eläinlääkintähuollon turvaaminen on täällä erittäin tärkeä asia. Päivystävällä eläinlääkärille saattaa olla todella iso alue vastuullaan, ja avun saamiseen saattaa kulua hätätilanteessa kohtuuttoman pitkä aika.

Lisätietoja: Hinni Koskenniemi, 040 8052 902, hinni.koskenniemi@elisanet.fi