Hevostutkimus hyvinvoinnin
merkittävä tekijä
Hevosenomistajaa hemmotellaan tuoreella
tutkimustiedolla
Hyvinvoiva Hevonen -kampanjan julkaisuvapaa tiedote 25.11.2008, MTT
Hevostutkimus
Millainen heinä sopii hevoselleni? Mitä väkirehua pitäisi
syöttää ja miten paljon? Millaiset kasvuolosuhteet ovat varsalleni
parhaat? Miten valmennan hevostani turvallisesti?
Hevosopiston pihaton hyvinvoivat suomenhevostammat elävät
sulassa sovussa. Kiitos kuvasta: Hevosopiston arkisto, Tuija
Rauman.
Suomessa tehtävä hevostutkimus kulkee nopeasti ja tehokkaasti
tutkijoilta tiedon tarvitsijoille, eli hevosenomistajille.
Monipuolisten, osittain kansainvälistenkin tutkimushankkeiden
ansiosta tieto lisääntyy jatkuvasti niin hevosen ruokinnasta,
valmennuksesta kuin käyttäytymisestä.
- Hevosalalle tulee paljon uusia hevosenomistajia ja hevosten
kanssa toimijoita, joilla ei ole paljoa kokemusta eläinten kanssa
työskentelystä, toteaa MTT:n hevostutkimusyksikön erikoistutkija
Markku Saastamoinen.
Uusien harrastajien myötä hevosen hoitoa ja ruokintaa koskevan
perustiedon levittämisen tarve on suuri. Hevostutkimuksen yhtenä
tärkeänä tehtävänä onkin lisätä hevosten hyvinvointia Suomessa.
Laatutietoisuutta rehuvalintoihin
Karkearehu, eli heinä, säilöheinä ja laidunruoho, on hevosen
perusravintoa. Sen koostumus pitää tietää, jotta tarpeenmukaisen
väkirehu- ja kivennäisruokinnan suunnittelu on mahdollista.
-
Hevosopiston pihaton orivarsat saavat heinänsä siististi
katetusta ruokintatelineestä. Kiitos kuvasta: Hevosopiston arkisto,
Tuija Rauman.
Parhaillaan meillä on käynnissä iso nurmitutkimushanke, joka
tuottaa muun muassa ohjeistusta ja menetelmiä hevosten säilöheinän
tuotantoon. Myös laidunkokeiden tuloksista saadaan tietoa hevosille
sopivista heinäkasvilajeista ja laidunnurmiseoksista, tutkija
Susanna Särkijärvi MTT:stä kertoo.
MTT:n tutkijat ovat moderneja matkasaarnaajia ja kiertävät
ahkerasti erilaisten hevosyhdistysten tilaisuuksissa kertomassa
tutkimustensa tuloksista. Suurin kysyntä on ruokintatiedolla.
- Hevosenomistajat haluavat tietoja hevosrehujen laadusta,
sopivuudesta ja turvallisuudesta, Särkijärvi sanoo.
Tutkijat ovat olleet vahvasti mukana useiden
erikoisrehutuotteiden kehittelyssä hevosille. Esimerkiksi hevosen
suoliston mikrobitasapainoa tukevan ja vastustuskykyä edistävän
hiivatuotteen ja pellavapohjaisten erikoisrehujen taustalla on
MTT:n tutkimustyötä.
Ryhmäkasvatti on vähään tyytyväinen
Yhteispohjoismainen ryhmäkasvatuksen tutkimushanke selvittää
hevosten käyttäytymistä ja pihatto-olosuhteiden merkitystä hevosen
hyvinvointiin. Vanhempi tutkija Seppo Hyyppä MTT:stä kertoo, että
tutkimuksessa kartoitetaan myös suomalaisten pihattojen
olosuhteita. Tarkoituksena on tuoda esiin niin hyviä kuin
huonojakin ratkaisuja.
Kun on kunnon suoja, riittävästi rehua ja kivat kaverit - mikä
voisi olla paremmin. Suomenhevostammoja Hevosopiston pihatossa
Ypäjällä. Kiitos kuvasta: Hevosopiston arkisto, Tuija
Rauman.
Hyyppä toteaa, että tutkimuspihatoissa on kokeiltu virikeympäristön
rakentamista sellaiseksi, että siitä olisi hyötyä hevosille.
- Loppujen lopuksi näyttää siltä, että hevonen on aika vähään
tyytyväinen, kun on sopiva ryhmä, joka tulee keskenään toimeen,
eikä ketään kiusata. Ruokintapaikkoja on oltava riittävästi ja
lisäksi riittävät mahdollisuudet liikuntaan.
Tärkeää pihatoissa on, että ainakin osa alueesta pysyisi
sadekelilläkin kunnossa. Makuuhallien ja säänsuojien pohjien täytyy
kestää ja vesien valua pois rankkasateellakin, jotta hevosilla on
kuiva makuupaikka. Myös hallien sisätilan ilmanvaihtoon pitää
kiinnittää huomiota, jotta nuoret hevoset eivät saisi
hengitystieallergioita.
Valmennukseen tarvitaan kokenutta silmää
Hevosen liikunnan tarve on Hyypän mukaan erittäin yksilöllistä
ja oikean rasitustason löytäminen vaatii omistajalta silmää ja
kokemusta, koska hevonen ei pysty kertomaan tuntemuksistaan.
Erityisesti nuorten ja harrastehevosten omistajat kysyvät
tutkijoilta usein, mikä on sopiva määrä liikuntaa.
- Hevosta pitää liikuttaa säännöllisesti, jotta se ei tule
ylivireäksi. Toisaalta taas on oltava varovainen, ettei liikutus
mene ylirasituksen puolelle, jos hevosta täytyy vireystilan
säätelyn vuoksi liikuttaa lähes päivittäin, Hyyppä sanoo.
- Peräkkäiset lepopäivät eivät sovi monellekaan hevoselle, vaan
saattavat aiheuttaa käytös- ja lihasongelmia.
Markku Saastamoinen korostaa harraste- ja kilpahevosen tarpeiden
eroa.
- Moni kuvittelee hyvinkin harrastemaisella käytöllä olevasta
hevosestaan, että se on urheilija. Kehotan miettimään, että jos et
itsekään ole huippu-urheilija, niin onko silloin
harrastehevosesikaan?
Ennaltaehkäisy avainasemassa
Markku Saastamoinen korostaa, että jokaisen hevosenomistajan
pitäisi hallita perustiedot siitä, mitkä tekijät vaikuttavat
hevosen hyvinvointiin.
- Hevosen ja sen reagointitapojen tunteminen ja käsittelyyn,
ruokintaan sekä rehuvalintoihin liittyvät asiat pitäisi tuntea
nykyistä paremmin.
Tutkimuksessakin ennaltaehkäisevä toiminta on avainajatus.
Paljon ongelmia pystytään välttämään oikeilla rehuvalinnoilla ja
sopivan ruokinta-, valmennus- ja rasitustason määrittämisellä.
Lisätietoja MTT:n hevostutkimuksesta löytyy osoitteesta www.mtt.fi
Tiedotteen teksti: MTT / Kati Leppälahti
Hyvinvoiva Hevonen -mediakampanjassa
mukana:
Suomen Ratsastajainliitto - www.ratsastus.fi
Suomen Hippos - www.hippos.fi
MTT Hevostutkimus - www.mtt.fi
Hevosopisto, www.hevosopisto.fi
Hippolis - www.hippolis.fi
Hevosenomistajien Keskusliitto - www.shkl.net