Hevosen lihasten glykogeenivarastot tarvitsevat riittävän
palautumisajan rasituksen jälkeen. Palautumista ei voida juurikaan
nopeuttaa muulla kuin levolla.
ELL Seppo Hyyppä MTT:stä on väitöstyössään selvittänyt hevosen
glykogeenivarastojen palautumista rasituksen jälkeen. Glykogeenit
ovat lihasten hiilihydraattivarastoja. Ne ovat tärkein ravintoaine
suorituksen aikana. Jos glykogeenivarastoja ei ole riittävästi,
hevonen käyttää omien lihastensa valkuaisainevarastoja energian
raaka-aineena. Tämä vaikuttaa negatiivisesti lihakseen ja lihaksen
suorituskykyyn. Pitkällä tähtäimellä hevosen kunnon nousu voi
hidastua tai jopa pysähtyä.
- Kun hevosen ruokinta on kunnossa ja se syö sille annetut rehut,
ylimääräinen hiilihydraatti- tai rasvalisä ei nopeuta
glykogeenivarastojen palautumista. Lisät voivat jopa hidastaa
palautumista, Hyyppä toteaa.
Nestetasapainon palautumisesta huolehtiminen voi hieman edesauttaa
glykogeenivarastojen palautumista. Hevosen nestetasapaino palautuu
paremmin, jos sille annetaan rasituksen jälkeen glukoosia ja
elektrolyyttejä sisältävää urheilujuomaa pelkän veden
sijasta.
Elimistön positiivinen anabolinen hormonitasapaino edesauttaa
glykogeenivarastojen palautumista, joten valmentajan on
huolehdittava, että harjoitusrasitus on hevoselle sopiva ja
palautumisajat kovien harjoituksien välissä ovat riittäviä.
Viimeisessä osatutkimuksessa hevosille annettiin anabolisia
steroideja varmistamaan anabolinen hormonitasapaino. Tällä oli
selvä positiivinen vaikutus glykogeenivarastojen palautumiseen.
Hyyppä korostaa, että anabolisia steroideja annettiin nimenomaan
hormonitasapainon merkityksen selvittämisen vuoksi.
HUOMIO HEVOSEN HYVINVOINTIIN
Rankka harjoitusohjelma esimerkiksi ravureilla voi johtaa lihasten
glykogeenivarastojen progressiiviseen vähenemiseen, millä on
todennäköisesti ajanmittaa negatiivinen vaikutus hevosen
hyvinvointiin.
Hevosen punnitseminen ennen ja jälkeen suorituksen antaa
kohtalaisen hyvän kuvan palautumisesta.
- Jos tallilla ei ole käytössä vaakaa, hevosen rinnanympärysmitan
mittaaminen kertoo painon muutoksista. Tämä ei tietenkään onnistu,
jos hevonen on jo valmiiksi liian laiha, Hyyppä muistuttaa.
Hyyppä painottaa, että hevosen hyvinvointia ja kuntoa voi
painonmuutosten lisäksi seurata kiinnittämällä huomiota hevosen
yleiseen vireyteen ja esimerkiksi liikkeelle lähtemisen vetreyteen
tai jäykkyyteen. Hyvä ruokahalu kertoo hyvästä kunnosta. Leposyke
ja ruumiinlämpö ovat myös hyviä mittareita. Kohonnut leposyke ja
ruumiinlämpö ovat merkkejä, jolloin kannattaa miettiä
harjoitusohjelmaa uudelleen.
Hyypän mukaan ihmisten on tunnettava hevosensa ja heillä on oltava
silmää muutoksille.
- Jos eri ihmiset valmentavat ja eri ihmiset hoitavat hevosta,
katoaa paljon hevosen lukemista matkan varrella, muistuttaa
Hyyppä.
JUOKSUMATTO RASITTAA KONTROLLOIDUSTI
Hevoset tekivät tutkimuksen fyysiset suoritukset Ypäjän raviradalla
ja MTT:n Hevostutkimuksen juoksumatolla. Tutkimuksessa käytettiin
MTT:n ja Hevosopiston hevosia. Juoksumatto on suunniteltu ja
rakennettu yhteistyössä MTT:n Hevostutkimuksen, Tampereen
teknillisen korkeakoulun ja paikallisen yrityksen kanssa.
Juoksumatosta on kehittynyt varsin menestyksellinen
vientituote.
- Juoksumatto on hyvä tapa rasittaa hevosia kontrolloidusti.
Hevoset liikkuvat matolla käynnissä, ravissa ja laukassa puolesta
tunnista puoleentoista tuntiin kerrallaan, Hyyppä sanoo.
Tutkimuksen analyysit tehtiin MTT:n laboratoriossa Ypäjällä ja
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan
peruseläinlääketieteen laitoksella.
ELL Seppo Hyypän peruseläinlääketieteen väitöskirja "Post-exercise
Muscle glycogen Repletion in Horses" tarkastetaan 12.11.2007
Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä on professori Birgitta
Essen-Gustavsson Ruotsin maatalousyliopistosta ja kustoksena
professori Reeta Pösö Helsingin yliopistosta.
MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava
maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden
ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Sen tutkimusaloja ovat
biologia, bioteknologia, teknologia ja talous. MTT tuottaa ja
välittää tieteellistä tutkimustietoa sekä kehittää ja siirtää
teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lue MTT:stä
lisää osoitteessa: www.mtt.fi
Tiedotteen teksti: MTT