Torsten Elfving ja Uolevi 1937 PM-karsinnoissa Laaksolla.
Suomen Ratsastajainliitto 90 vuotta
Ratsastus suurten murrosten kautta koko kansan lajiksi
Hevosen tie vei arjen työkumppanista vapaa-ajan virkistäjäksi
Ratsastus ja hevosala ovat käyneet läpi suuren murroksen Suomen Ratsastajainliiton historian aikana. Kun Ratsastajainliitto perustettiin vuonna 1920, ratsastuksella oli vain kolme ratsastusseuraa kahdella paikkakunnalla, ja jäsenmääräksi kirjattiin 470 vuonna 1925.
Suomessa oli kuitenkin lähes 400.000 hevosta ja hevonen oli jokaiselle tuttu ratsuna ja kärryjen edessä, pääasiallinen käyttö oli maataloudessa ja kuljetuksissa. Koneet korvasivat hevosen työssä 1950-luvulta alkaen, ja 1980-luvulle tultaessa määrä oli alimmillaan vain noin 30.000.
Viime vuosisadan alussa ratsastus oli urheilu- ja kilpailumuotona lähinnä ratsuväen toimintaa, johon osallistui jonkin verran myös siviilejä. Armeijan luovuttua hevosista vaiheittain toisen maailmansodan jälkeen myös ratsastusurheilu koki notkahduksen. Molemmat ratsuväkirykmentit jalkautettiin 1940-luvulla ja armeijan Ratsukoulu lakkautettiin 1955, jolloin armeijan osalta lakkasi myös ratsujalostus. Hevosia jäi enää lähinnä tykistöön ja huoltomuodostelmiin sekä Santahaminan kadettikouluun, missä niitä oli opetusratsuina aina 1990-luvulle asti.
Carl Ducander ja Amor 1920-luvun alussa, kuva Hevosurheilumuseo. Ducanderin veljekset opettivat ratsastusta ensin Turussa 1890 alkaen ja siirtyivät edelleen Helsinkiin ja olivat mukana perustamassa Helsingin Ratsastusopistoa Siltasaareen maneesiin 1892. Hevosia oli käytössä 30.
Siviiliväestön ratsastusharrastus voimistui hiljalleen 1960-luvulta lähtien ja kasvu on ollut siitä eteenpäin huikeaa. Ratsastuksesta on tullut valtaväestön, etenkin naisten suosittu harrastus. Kaikkiaan lajilla on 160.000 harrastajaa. Joka viides 10–18 vuotiaista tytöistä harrastaa ratsastusta ja aikuisista naisista harrastajia on kuusi prosenttia. Harrastajakunnasta yli puolet on aikuisia naisia. Lisäksi Kansallisessa liikuntatutkimuksessa 2009–10 noin 67.000 aikuista ilmoittaa haluavansa aloittaa ratsastuksen harrastamisen.
- Liikuntatutkimuksen mukaan olemme yksi niistä harvoista lajeista, jotka ovat olleet jatkuvassa kasvussa ensimmäisestä, vuonna 1994 julkaistusta tutkimuksesta lähtien, Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall painottaa.
- Miksi näin on? Tärkeimpiä syitä ovat hevosen oman vetovoiman lisäksi lajin yhteisöllisyys ja monipuolisuus. Ratsastus vaatii henkistä ja fyysistä keskittymistä ja sen parissa voi irrota arjesta kokonaan. Meidän visiomme mukaan ratsastuksen tulee olla Suomessa merkittävä urheilulaji, jota mahdollisimman moni voi harrastaa omien tavoitteidensa ja edellytyksensä mukaisesti, hän jatkaa.
RW Stewen ja Lorius Aachenissa 1954, kuva Hevosurheilumuseo.
Ratsastajainliitto kuuluu kymmenen suurimman lajiliiton joukkoon. Tänä päivänä Ratsastajainliitolla on 443 jäsenseuraa ja jäsenmäärä on tuhatkertaistunut alkuvuosista ollen noin 48.000.
Hevosia on 75.000 ja niistä ratsukäytössä on arviolta vajaa puolet. Hevosten määrä kasvaa noin 2.000 hevosella vuodessa, ja ratsastus on merkittävä tekijä määrien kasvussa.
Nina Fagerström ja Wivina MM-muurilla 2010, kuva Julia Rau.
Samalla kun hevonen on muuttunut arjen kumppanista vapaa-ajan virkistykseksi, hevosesta on tullut uusi maaseudun voimavara ja elävöittäjä. Etenkin taajamien tuntumassa vanhat maatilat muuttuvat hevostiloiksi sekä yritys- että yksityiskäyttöön.
Hevosala on kasvanut erityisen voimakkaasti läpi 2000-luvun, jolloin tallien määrä on lähes kaksinkertaistunut ja Suomessa arvioidaan olevan yli 15.000 tallia. Hevostalouden rahavirroissa liikkuu noin 830 miljoonaa euroa vuodessa ja ala työllistää 15.000 ihmistä koko- tai osa-aikaisesti.
Ratsastusharrastus
Ratsastus on luonnonläheinen, tasa-arvoinen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii lähes kaikille ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Sitä voi harrastaa ympäri vuoden maaseudulla ja kaupungeissa. Ratsastus kehittää fyysistä kuntoa, tasapainoa, rytmitajua ja koordinaatiokykyä.
Ratsastuskoulut ja harrastetallit ovat Suomen ratsastusurheilun kulmakiviä. Suuri osa Suomen huippuratsastajista on aloittanut ratsastajanuransa ratsastuskoulussa. Ratsastajainliiton hyväksymiä jäsentalleja on 293.
Ratsastus sopii myös useille erityisryhmille, kuten esimerkiksi liikuntavammaisille, ja opetus, varusteet ja olosuhteet voidaan soveltaa heille sopiviksi. Vammaisratsastus on osa Suomen Ratsastajainliiton toimintaa. Ratsastusta voidaan käyttää monin tavoin myös kuntoutus- ja terapiatyössä sekä syrjäytymisen ehkäisemisessä.
Kilparatsastus
Ratsastus on urheilumuotona tasa-arvoinen, se on yksi harvoista lajeista, joissa miehet ja naiset kilpailevat samoissa sarjoissa.
Ratsastuksen olympialajeja ovat este-, kenttä- ja kouluratsastus sekä paralympialaji vammaisratsastus. Muita kilpailulajeja ovat lännen- ja matkaratsastus, valjakkoajo, islanninhevosten askellajikilpailut sekä vikellys.
Ensimmäiset ratsastuskilpailut järjestettiin Suomessa vuonna 1911. Nykyään meillä järjestetään kansainvälisten kilpailujen ohella vuosittain noin 150 kansallista kilpailua, joissa on 18.500 lähtöä. Aluekilpailuja on 310 ja lähtöjä niissä 31.500, minkä lisäksi kilpailuja järjestetään seura- ja tallitasolla. Ratsastuskilpailulisenssi on yli 7.000 hevosella.
Ratsastus oli lajina mukana Helsingin kesäolympialaisissa 1952. Merkittävin kansainvälinen kilpailutapahtumamme nykyään on Helsinki International Horse Show, joka on tarjonnut jo 26 vuotta huippu-urheilua aina maailmancup-tasolla asti ja houkuttelee vuosittain kymmeniä tuhansia katsojia. Suomi isännöi esteratsastuksen maailmancupin finaalin vuonna 1998.
Ratsastus on mukana suomalaisen huippu-urheilun kehityksessä. Liiton kilpailu-, valmennus- ja koulutusjärjestelmät luovat edellytykset jatkuvalle kansainväliselle menestykselle huippu-urheilussa ja tavoitteena on menestys olympia- ja MM-tasolla.
Olympialajeissa pitkällä ajanjaksolla katsoen menestyneimmät ratsastajamme ovat kouluratsastaja Kyra Kyrklund, kenttäratsastaja Piia Pantsu sekä esteratsastajat Christopher Wegelius ja Mikael Forstén. Arvokisamitaleita on saatu lisäksi vammaisratsastuksessa ja valjakkoajossa.
Suomen Ratsastajainliitto
Suomen Ratsastajainliitto on maamme ratsastusurheilun keskusjärjestö. Ratsastajainliitto edistää ratsastusta yleisenä urheilu- ja liikuntakasvatusmuotona, järjestää ratsastuskilpailuja ja kehittää maamme ratsastuksenopetusta ja valmennusta.
Ratsastajainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kunto-harrastajien asiaa. Ratsastajainliiton keskeisiä tehtäviä on turvata hevosen hyvinvointi kaikessa urheilu- ja harrastetoiminnassa.
Ratsastajainliitto on ollut kansainvälisen ratsastajainliiton (FEI) jäsen vuodesta 1923.
Jäsenet ja tilastotietoa: http://www.ratsastus.fi/ratsastustietoa/tilastotietoa_ratsastuksesta
Arvokisamitaleja: http://www.ratsastus.fi/kilpailut/tulokset/arvokisamitaleja