Huippu-urheilun johtoryhmän puheenjohtaja Noora Pentti

Tänä syksynä jouduimme liiton vaikeassa taloustilanteessa keskeyttämään loppuvuoden maajoukkuevalmennustoiminnan. Nyt paraikaa valmistelemme tulevaa ja etsimme maajoukkuetoimijoita seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Maajoukkuetoiminnan keskeyttämisen aiheuttamien reaktioiden voimakkuus on osin yllättänyt minut. Se kertoo siitä, kuinka tärkeäksi toiminta koetaan, mutta samalla se kertoo myös huolesta ja epävarmuudesta. Meidän vastuullamme on avata aiempaa selkeämmin, mitä olemme rakentamassa ja miksi.

Uudistuksen keskellä on hyvä palata peruskysymyksiin: kenelle maajoukkuetoiminta on tarkoitettu, mitä sillä tavoitellaan ja mikä sen merkitys on urheilijan matkalla kohti huippua?

Olympialajiemme maajoukkuetoiminnan painopiste rakentuu kahden kärjen varaan. Toinen ovat ikäluokkaratsastajat, jotka tavoittelevat menestystä oman ikäluokkansa kansainvälisellä mestaruustasolla: Pohjoismaiden ja Baltian mestaruuskilpailuissa, mutta erityisesti Euroopan mestaruuskilpailuissa. Toinen ovat seniorit, jotka jo kilpailevat maailman huipulla tai rakentavat uskottavaa tietä sinne. Näissä ryhmissä tarpeet ovat erilaisia, mutta tavoite on yhteinen: kehittää valmiuksia menestyä kansainvälisessä huippu-urheilussa.

Painopisteiden määrittely ei vähennä muun ratsastusurheilun, harrastamisen tai muiden tavoitteiden arvoa. Se selkeyttää maajoukkuetoiminnan tehtävää osana laajempaa urheilijan polkua. Rajallisilla resursseilla on voitava tehdä valintoja ja perustella, mihin tuki kohdennetaan.

Huipulle johtavan työn tärkein osa tapahtuu kotona, arjessa. Se rakentuu laadukkaasta päivittäisestä valmennuksesta, suunnitelmallisesta harjoittelusta ja tuhansista tunneista hevosten kanssa. Siihen kuuluvat hevosen hyvinvointi ja saumattoman yhteistyön kehittäminen yhdessä hevosen kanssa, ratsastajan oma fyysinen ja henkinen valmius sekä kyky arvioida ja muuttaa omaa tekemistään. Tulokset syntyvät tämän kokonaisuuden vähitellen vahvistuessa.

Maajoukkuevalmennus ei korvaa kotivalmennusta. Muutama leiri tai yhteinen kilpailuviikko vuodessa voi antaa tärkeän havainnon, uuden ajatuksen tai tukea ratkaisevalla hetkellä. Sen vaikutus syntyy kuitenkin siitä, miten kaikki opittu siirtyy ratsastajan arkeen. Parhaimmillaan maajoukkuevalmentaja, kotivalmentaja ja ratsastaja työskentelevät samaan suuntaan ja vahvistavat toistensa työtä. Joskus ratsastaja ymmärtää saadun ohjeen vasta vuosia myöhemmin, kenties jopa toisen hevosen kanssa. Se on tekniikka- ja taitolajissa varsin normaalia ja kuuluu urheilijana kehittymiseen.

Siksi maajoukkuetoimijoiksi etsimme ihmisiä, joilla on vahvaa osaamista kansainvälisestä ratsastusurheilusta ja kykyä tehdä osaamisestaan hyödyllistä urheilijoille. Rajallinen yhteinen aika edellyttää olennaisen tunnistamista, pitkää hevosalan ja ratsastusurheilun kokemusta, toimivaa yhteistyötä ja selkeitä vastuita.

Maajoukkuetoiminnan arvoa ei silti voi mitata vain valmennustunteina. Erityisesti nuorelle ratsastajalle se tarjoaa yhteisön, jossa muut ymmärtävät saman arjen, paineet ja tavoitteet. Kokemusten jakaminen, yhteiset kilpailut ja toisen onnistumisesta iloitseminen kasvattavat myös joukkueessa toimimisen taitoja.

Ratsastuksessa oma suoritus ja oma hevonen ovat luontevasti huomion keskipisteessä. Joukkueessa rinnalle tulee yhteinen vastuu. Miten toimin, kun oma päivä on vaikea mutta joukkuetoveri tarvitsee tukea? Miten suhtaudun valintaan, joka ei ole omien toiveideni mukainen? Miten autan rakentamaan ilmapiiriä, jossa jokainen pystyy tekemään parhaansa?

Myös näitä taitoja tarvitaan kansainvälisellä huipulla. Urheiluun kuuluu olennaisesti myös epäonnistumisten sietäminen ja niistä oppiminen, niin omien kuin joukkuetovereiden.

Toimintaa suunniteltaessa kohtaamme väistämättä erilaisia odotuksia. Yksi ratsastaja hyötyy suorasta palautteesta, toinen tarvitsee enemmän keskustelua ja rohkaisua. Yksi toivoo maajoukkuetoimijalta aktiivista yhteydenpitoa, toinen enemmän tilaa omalle valmennustiimilleen. Ratsastajat tulevat eri lähtökohdista, ja myös valmentajilla ja kapteeneilla on erilaisia persoonia ja työskentelytapoja.

Täydellistä, kaikkien toiveisiin samalla tavalla vastaavaa henkilöä tuskin löytyy. Silti jokaiselta toimijalta voidaan ja pitää edellyttää ammattitaitoa, tasapuolisuutta, kunnioittavaa vuorovaikutusta ja halua ymmärtää erilaisia urheilijoita. Yksilöllisyys on otettava huomioon yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen sisällä.

Olemme kuunnelleet kentältä tullutta palautetta, ja keskeneräisessä prosessissa sitä tarvitaan edelleen. Yksittäinen kokemus voi tuoda esiin olennaisen epäkohdan, joka muuten jäisi huomaamatta. Samalla jokainen meistä näkee kokonaisuudesta tarkimmin juuri sen osan, joka koskettaa omaa arkea. Läheltä näkee yksityiskohdat, mutta kokonaisuuden hahmottaminen vaatii myös etäisyyttä.

Urheilijan on voitava keskittyä vahvasti omaan tekemiseensä. Se kuuluu tavoitteelliseen urheiluun. Liiton tehtävässä näkökulmaa on kuitenkin laajennettava: meidän on arvioitava eri lajien ja ikäryhmien tarpeita, kansainvälisiä tavoitteita ja käytettävissä olevia resursseja. Kaikkia yksilöllisiä toiveita ei voida toteuttaa samanaikaisesti. Siksi päätösten perusteiden täytyy olla ymmärrettäviä ja toiminnan johdonmukaista. Meidän on myös pystyttävä tarkastelemaan omia ratkaisujamme kriittisesti.

Tavoitteena on rakentaa maajoukkuetoimintaa, jonka tehtävät ovat selkeät, resurssit suunniteltu ja tuki urheilullisesti perusteltua. Toivon, että voimme käydä siitä avointa keskustelua ja samalla antaa jokaiselle työrauhaa oman tehtävänsä hoitamiseen.

Ratsastajan, niin nuoren kuin kokeneenkin, tärkein työ jatkuu joka päivä omalla tallilla ja oman hevosen kanssa. Maajoukkueen tehtävä on osaltaan vahvistaa sitä työtä ja auttaa yksilöitä kasvamaan joukkueeksi, joka pystyy tavoittelemaan enemmän yhdessä.

Noora Pentti (ent. Forstén, s. 1981) on kansainvälisesti menestynyt suomalainen esteratsastaja, nuorten maajoukkuekapteeni ja YIT:n suuromistaja. Hän edusti Suomea MM- ja EM-kilpailuissa sekä maailmancupin finaalissa 2000-luvulla aina vuoteen 2026 saakka. Pentti on suorittanut urheilujohtamisen ja -liiketoiminnan ylemmän korkeakoulututkinnon (Master in Sport Business) Johan Cruyff Institutessa vuonna 2025. Kahden lapsen äiti asuu Suomessa ja Etelä-Ranskassa.