Esteratsastuksen kilpailusäännöt ohjaavat turvallisempaan urheiluun

18.11.2026

Esteratsastuksen viime vuosien sääntöuudistukset parantavat ratsukon turvallisuutta ja tukevat hevosen hyvinvointia Suomessa ja kansainvälisesti. Muutokset koskevat muun muassa suoritusten arvostelua, varusteita ja kilpailuolosuhteita. Lajissa punnitaan ratsastajan ja hevosen yhteistyötä, luottamusta ja taitoa vaihtelevissa olosuhteissa jopa yli 160 senttimetriä korkeilla esteillä.

Hugo Kogelnig ja Vermont 2. Kuva Stefan Lafrentz.

 

”Noudatamme Suomessa kansainvälisen ratsastajainliiton, FEI:n sääntöjä pääpiirteittäin”, kertoo Suomen Ratsastajainliiton (SRL) estekomitean puheenjohtaja Juho Norilo.

Estekomitea mm. linjaa kilpailukalenteria, kehittää koko kotimaan kilpailutoimintaa seura- ja aluekilpailut mukaan lukien, laatii ohjeita olosuhteiden parantamiseksi ja tekee esityksiä sääntömuutostarpeista sääntövaliokunnalle.

Taidot ennen nopeutta

Arvostelumenetelmien muutoksilla halutaan ohjata ratsukoiden harjoittelua etenemään johdonmukaisesti, asia kerrallaan. Kilpailu aikaa vastaan kuuluu lajiin, mutta sen on oltava turvallista ja vastattava ratsukon taitotasoa. Siksi estekomitea rajoitti vuonna 2024 aikaa vastaan kilpailemista aloittelijoille suunnatuissa seura- ja alueluokissa. Turvallisuuden vuoksi alle 80 senttimetrin luokissa ei myöskään käytetä sarjaesteitä eli usean peräkkäisen esteen yhdistelmiä.

Muutoksilla kannustetaan kokemattomia ratsukoita keskittymään hevosen hallintaan, tasapainoiseen työskentelyyn ja taitojen kehittämiseen. Taitoarvostelussa arvioidaan ratsastustaitoa. Pelkkiin virhepisteisiin perustuvassa arvostelussa nopeus ei ratkaise tulosta. Sekunneista kilpaillaan vasta myöhemmin.

Myös Kansainvälinen Ratsastajainliitto, FEI, on muuttanut nuorten hevosten kilpailusääntöjä. Vuodesta 2026 alkaen viisivuotiailla ja sitä nuoremmilla hevosilla ei ole kilpailtu aikaa vastaan.

Marina Ehrnrooth ja Qualime. Kuva Heidi Lammi.

 

Varusteiden on suojattava ja tuettava yhteistyötä

Hevosen ja ratsastajan varusteet suojaavat ja tukevat ratsukon yhteistyötä. Niillä ei saa tavoitella kilpailuetua muihin nähden. Hevosen varusteiden on oltava turvallisia, käyttötarkoitukseensa sopivia ja oikein sovitettuja. Niitä on myös käytettävä oikein.

Jalkasuojia koskevilla säännöillä estetään hevosen hyppyyn vaikuttaminen keinotekoisesti. Säännöt koskevat muun muassa suojien sisäpintoja ja painetta aiheuttavia rakenteita sekä takajalkasuojien pituutta ja painoa. Suojan tehtävä on suojata hevosta, ei tuoda kilpailuetua ratsastajalle.

Hevosen hallinnan on perustuttava koulutukseen ja taitavaan ratsastukseen, ei voimakkaisiin välineisiin. Kuolaimen sopivuus ja sääntöjenmukaisuus arvioidaan kilpailua ja ratsukkoa koskevien sääntöjen perusteella. Kilpailusääntöihin tehdään uudistuksia myös esimerkiksi hevosten tutkimustiedon perusteella.

Raippa on ratsastajalle merkinantoväline. Sillä ei saa aiheuttaa hevoselle tarpeetonta kipua saatikka ihovaurioita. Varusteiden oikeanlaista käyttöä ja hevosten käsittelyä valvovat kilpailuissa tuomaristo ja stewardit eli kilpailujen valvojat.

Hevostarkastus. Kuva Hanna Heinonen.

 

Hyvinvointi ei ala lähtömerkistä eikä lopu maalilinjaan

Lajisääntöjen lisäksi kaikkia ratsastusurheilun lajeja koskee SRL:n yhteinen kilpailu- ja eettinen säännöstö (KS I). Siinä määritellään hevosen kohtelun ja puhtaan urheilun periaatteet sekä kiellettyihin aineisiin liittyvät velvoitteet. Sääntöjä pitää noudattaa niin kilpailuissa kuin kotitallillakin. Kilpailusääntöjen taustalla on myös lainsäädäntö. Suomessa vuonna 2026 voimaan tullut hevosten hyvinvointia koskeva asetus säätelee hevosen arkea, kuten pito-olosuhteita, ulkoilua, ruokintaa ja käsittelyä.

Nuorille hevosille tukea kilpailuympäristöön tutustumiseen

Suomen kilpailusääntöihin valmistellaan sääntöä nuorten hevosten yhteisestä tutustumisesta kilpailukenttään ennen kilpailun alkua. Monet järjestäjät tarjoavat tämän mahdollisuuden jo nyt. Lauman tuki auttaa nuoria hevosia tottumaan uuteen ympäristöön, keskittymään tehtävään ja saamaan myönteisiä kilpailukokemuksia.

Verryttelyssä huomio hevoseen ja ympäristöön

FEI:n ja Suomen esteratsastussäännöt kieltävät matkapuhelinten, muiden elektronisten laitteiden ja kuulokkeiden käytön kilpailun aikana verryttelyalueella, kun ratsastaja on hevosen selässä. Ratsastajan on keskityttävä ratsastaessaan sekä hevoseen että ympäristöön.

Karvoilla on tärkeä suojatehtävä

Turpakarvat auttavat hevosta hahmottamaan ympäristöä. Kuva Heidi Lammi.

FEI:n ja SRL:n säännöt rajoittavat tuntokarvojen ja korvien sisäkarvojen poistamista. Tuntokarvat auttavat hevosta hahmottamaan ympäristöään erityisesti niillä silmien ja turvan alueilla, joihin se ei näe. Korvalehtien karvat suojaavat korvia hyönteisiltä, pölyltä, lialta ja säältä sekä auttavat hevosta kuulemaan luonnollisesti. Jalkojen karvat suojaavat herkkää ihoa ulkoiselta rasitukselta. Niitä saa leikata viimeistään kolme päivää ennen kilpailua.

Rokotusten ja lämmön seurannalla ehkäistään tartuntatauteja

FEI:n kilpailuissa hevosen influenssarokotusten tiedot on kirjattava hevosen passin lisäksi FEI HorseApp -sovellukseen. Myös hevosen lämpöä on mitattava ja kirjattava sovellukseen päivittäin. Näillä toimilla pyritään ehkäisemään tartuntoja ja tautien laajaa leviämistä.

 

Vuodelle 2027 ehdotetaan uusia hyvinvointisääntöjä

FEI:n uusi hyvinvointiperiaate (Code of Conduct for the Welfare of the Horse) on selkeä - hevosen hyvinvoinnin on oltava tärkeämpää kuin kilpailumenestys tai kaupalliset edut. Se sitoo kaikkia ratsastusurheilun parissa toimivia henkilöitä ja sisältyy myös SRL:n kilpailusääntöihin. Ohjeistuksen viisi pääkohtaa liittyvät hevosen yleiseen hyvinvointiin, kilpailukuntoisuuteen, kilpailutapahtumiin, hevosten inhimilliseen kohteluun ja koulutukseen ja tiedon jakamiseen.

Sen rinnalla toimii FEI:n hyvinvointistrategia (Equine Welfare Strategy), joka korostaa hevosen lajityypillisten tarpeiden toteutumista varsinaisen valmentautumisen ja kilpailemisen ulkopuolella. Niinä ”muina 23 tuntina” päivässä, jolloin hevosta ei liikuteta ratsastajan toimesta.

FEI tuo vuoden 2027 sääntöluonnokset yleiskokouksen käsittelyyn loppuvuonna 2026. Eläinlääkintäsääntöihin ehdotetaan uutta hevosten kuntoluokitusta, kaulalaskimon toimivuuden varmistamista sekä kipua ja käyttäytymistä koskevia määräyksiä. Lisäksi ehdotetaan kisatallien vähintään kuuden tunnin yörauhaa.

Laitumella. Kuva Heidi Lammi.

 

Verijälki johtaa hevosen hyvinvointitarkastukseen

FEI:n vuoden 2026 verisääntömuutos on herättänyt julkista keskustelua. Säännön mukaan hevosen verijälki johtaa hyvinvointitarkastukseen. Jos verijälki on ratsastajan tai varusteiden aiheuttama, ratsastaja saa varoituksen. Kaksi varoitusta 12 kuukauden aikana johtaa kuukauden kilpailukieltoon ja sakkoihin. Ratsukon suoritus voidaan myös hylätä, jos havaitaan merkkejä kannusten tai raipan liiallisesta käytöstä.

”Verisääntö on oikeastaan tiukempi kuin aikaisemmin, sillä kaikkiin verijälkiin puututaan ja aina arvioidaan hevosen kilpailukelpoisuus. Ja edelleen kannusten liiallinen käyttö johtaa hylkäykseen. Meidän kilpailusääntöihimme, KS I:een, ehdotetaan lisättäväksi, että ratsastajan tai varusteiden aiheuttamat verijäljet ovat hevosen sopimatonta kohtelua”, sanoo SRL:n sääntövaliokunnan jäsen ja estekomitean varapuheenjohtaja Anu Tuomi.

Jos hevosella on esimerkiksi nenäverenvuotoa, se on purrut kieleensä tai polkaissut omaan kantaansa, ratsastajalle ei anneta varoitusta. Eläinlääkäri arvioi kuitenkin, voiko hevonen kilpailla.