Kyrklund on Suomen menestynein ratsastaja ja valmentaja. Hän on kuusinkertainen olympiaedustaja ja FEI Dressage World Cup™ -finaalin voittaja. Kyrklund on mukana monissa hevosten hyvinvointiin liittyvissä työryhmissä ja hän toimii kansainvälisen kouluratsastajajärjestön IDEC:n varapuheenjohtajana. Hän on mukana myös Suomen Ratsastajainliiton Hevosen hyvinvointi -työryhmässä, jonka tavoitteena on edistää hevosen hyvinvointia kaikessa liiton toiminnassa ja lisätä ihmisten tietoisuutta hevosen hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä.

Kansainvälinen ratsastajainliitto FEI perusti alkuvuodesta 2025 kansainvälisen kouluratsastuksen työryhmän, jonka tehtävänä on luoda kattava strateginen toimintasuunnitelma kouluratsastukselle lajin kehittämiseksi kaikilla tasoilla. Kyrklund on yksi seitsemänhenkisen työryhmän jäsenistä.

Hevosen hyvinvointi kouluratsastuksessa on hyvin ajankohtainen aihe. FEI:n teettämästä kyselystä selviää, että suurin osa vastaajista kokivat lajin ongelman olevan tuomareissa ja millä tavalla tuomarit jakavat pisteitä. Tuomarointi vaikuttaa suoraan siihen, että miten ratsastajat ratsastavat ja miten valmentajat valmentavat. FEI:llä keskitytään tällä hetkellä paljon siihen, että miten tuomareita koulutetaan ja millä tavalla tuomareita seurataan.

Kouluratsastusohjelmiin on suunnitteilla ja tulossa muutoksia, joilla pystytään näyttämään, että hevoset pystyvät rentoutumaan kouluradalla. Tämä tullaan tekemään lisäämällä ohjelmiin venytys pitkälle ohjalle kaikissa kouluohjelmissa. Tämä tarkoittaa, että ohjalla myödätessä hevosen on hakeuduttava eteenpäin ja alaspäin tasaisella tuntumalla, kantaen itseään ohjasapuihin nojaamatta, pitäen samaa tempoa yllä.

Tuomaroinnin arvostelun painopisteisiin on myös kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi Tanskassa on tänä vuonna julkaistu ja otettu käyttöön ohjeet uudelle tuomarointimuodolle. Siinä on pitkälle kaulalle eteen-alas venyttämisen lisäksi uutena tullut loppupisteet, joissa huomioidaan eri kertoimilla hevosen askellajit, lennokkuus, tuntuma, hevosen muoto, hevosen ja ratsastajan yhteistyö, ratsastajan istunta, ratsastajan apujen käyttö sekä kokonaisuus, eli mikäli hevonen osoittaa hermostuneisuuden tai jännittyneisyyden merkkejä tai esimerkiksi aukoo jatkuvasti suutaan, se vaikuttaa pisteisiin. Loppupisteet ovat eri osa-alueilla kertoimilla 1-5 ja ovat hyvin suuri osa ohjelmasta kokonaisuudessaan.

Tanskassa tuomarit ovat olleet hyvin tyytyväisiä tähän uudistukseen, sillä tällä tavoin he voivat näyttää, että mistä asioista he ovat erityisesti pitäneet ratsukon suorituksessa ja missä asioissa on kehittämisen varaa, jotta saisi enemmän pisteitä. 

Suomessa uudistukset tullaan ottamaan käyttöön 1.4.2026 alkaen HeA ja sitä vaikeampiin ohjelmiin. Tarkemmat tiedot sääntöuudistuksista tulevat alkuvuodesta 2026. FEI:n aikataulu ei ole vielä tarkentunut, että milloin kansainvälisissä kouluratsastusohjelmissa ja yleisarvosanoissa uudistukset tullaan ottamaan käyttöön ja kuinka suuria muutokset tulevat olemaan.

Uudistuksilla on tarkoitus kehittää lajia kilpailemisen, ratsastuksen ja valmennuksen osalta.