Ratsastajainliitto on kaikkien ratsastuksen harrastajien etujärjestö, joka ajaa sekä huippu-urheilun että kuntoharrastajien asiaa. Ratsastajainliiton keskeisiä tehtäviä on turvata hevosen hyvinvointi kaikessa urheilu- ja harrastetoiminnassa. Se on tärkeä vastuu, jota painotetaan jokaiselle toiminnassa mukana olevalle.

Ratsastajainliitto huomioi hevosen hyvinvoinnin laaja-alaisesti kaikessa toiminnassaan – kilpailuista ja valmennuksesta koulutukseen, tallitoimintaan, viestintään ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vastuullisuus, eettisyys ja hevosen kunnioitus ovat läpileikkaavia arvoja, jotka näkyvät niin säännöissä, koulutuksessa kuin arjen käytännöissä.

Kaikessa toiminnassa punaisena lankana hevosen hyvinvointi

SRL:n kilpailusäännöissä hevosen sopimaton kohtelu on kielletty kaikessa liiton alaisessa toiminnassa, niin kilpailuissa kuin niiden ulkopuolellakin. Säännöt velvoittavat kaikkia kilpailu- ja valmennustoimintaan osallistuvia varmistamaan, että hevosen hyvinvointi on aina etusijalla – kilpailulliset, valmennukselliset tai kaupalliset syyt eivät koskaan saa mennä hevosen hyvinvoinnin edelle. SRL:n kilpailu- ja eettiset säännöt koskevat kaikkia jäseniä ja kaikkea toimintaa mukaan lukien ratsastuksen harrastaminen ja valmentautuminen.

Ratsastajainliitto panostaa varusteiden käytössä koulutukseen, viestintään, seurantaan ja on luonut myös järjestelmän väärinkäytöksiin puuttumiseen. Ratsastajainliiton kilpailusääntöjen, koulutuksen ja ratsastuskoulujen laatuvaatimusten tavoitteena on ennaltaehkäistä ja puuttua eri keinoin kipua ja kärsimystä aiheuttaviin toimintatapoihin. Kuten kannanotossa mainittuihin kannusten voimakkaaseen käyttöön tai kannusten käyttöön ratsastajilla, joilla ei ole riittävää taitoa ja kehonhallintaa kannusten käyttöön.

Kilpailusäännöissä eritellään sallitut ja kielletyt varusteet. Kilpailusääntöjä uudistetaan kansainvälisessä yhteistyössä tutkittuun tietoon perustuen. Raipan käyttö on kilpailuissa kiellettyä rangaistusvälineenä. Ratsastuksenopetuksessa ja valmennuksessa ohjataan käyttämään raippaa merkinantovälineenä, sillä hevonen oppii reagoimaan raippaan ilman pelkoa ja kipua, aivan kuten muihinkin apuihin. Ratsastuksessa tavoitteena on saada hevonen reagoimaan ratsastajan pienimpiin kehon viesteihin, jolloin yhteistyö on saumatonta ja pehmeää.

Ratsuhevosen koulutus on yhteisymmärryksen luomista

Ratsuhevosen koulutus perustuu tiedonvälitysjärjestelmään, jonka avulla ratsastaja kommunikoi hevosen kanssa. Ohjan ja kuolaimen avulla ratsastaja opettaa hevosta hidastamaan tai pysähtymään ja kääntymään. Pohje antaa viestin liikkua eteenpäin tai väistämään yhtä pohjetta sivulle. (Koulutus perustuu periaatteeseen, jossa hevonen reagoi oikein paineeseen, jolloin se palkitaan poistamalla paine.) Ratsastaja kääntää, hidastaa tai nopeuttaa hevosen askelia myös painonsa ja äänensä avulla.

Koulutuksella saadaan hevonen ymmärtämään yhä hienovaraisempia viestejä, ja näitä apuja yhdistämällä niistä muodostuu ihmisen ja hevosen välinen oma kieli.

Hevosen kokoamisastetta lisätään vähitellen hevosen tasapainon ja lihaksiston kehittyessä vuosien aikana, kunnes jotkut parhaat hevoset saavuttavat suurimman kokoamisasteen, ravia tai laukkaa lähes paikoillaan (piaffi ja laukkapiruetti). Kokoamista ei saada aikaiseksi lisäämällä painetta kädellä ja samanaikaisesti eteenpäin ajavalla pohkeella.

Muutoksiin käytöksessä tai suorituskyvyssä on reagoitava

Ratsastajan, valmentajan, opettajan ja alaikäisten hevosenomistajien vanhempien vastuulla on jatkuvasti tarkkailla ja arvioida hevosen käsittelyä ja hyvinvointia. Muutokset hevosen käyttäytymisessä ja suorituskyvyssä johtuvat usein muutoksista hevosen terveydessä, epäsopivista varusteista tai kivusta. Silloin vastuuhenkilöiden velvollisuutena on selvittää syy ja reagoida siihen tarvittavalla tavalla.

SRL kehittää ja ylläpitää suomalaista valmennusjärjestelmää, jossa hevosen hyvinvointi on keskeinen osa koulutussisältöjä. SRL:n jäsenratsastuskoulut ja tallit sitoutuvat vastuulliseen hevosten käsittelyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. SRL panostaa jäsenistönsä laajaan koulutukseen ja tiedottaa säännöllisesti hevosen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Hevosen hyvinvointi -työryhmässä seurataan hevosalan tutkimustietoa ja jalkautetaan sitä käytäntöön.

Ratsastuskilpailuissa hevosen hyvinvointia arvioidaan läpi kilpailun

Kilpailutoiminnassa hevosten käsittelyä ja hyvinvointia tarkkailevat ja ohjaavat koulutetut stewardit, kilpailun eläinlääkärit sekä tuomaristo, jolla on kaikilla valtuutus ja velvollisuus puuttua hevosen väärään käsittelyyn. Tätä velvollisuutta tuodaan säännöllisesti esiin toimihenkilökoulutuksissa, joita toimihenkilöiden on säännöllisesti suoritettava ylläpitääkseen lisenssinsä.

Ratsastuskilpailuissa hevosen terveyttä ja suorituskykyä arvioidaan läpi kilpailun. Eläinlääkärit tekevät hevostarkastuksia, tuomaristo ja stewardit tarkkailevat ja poistavat tarvittaessa sen kilpailusta. Kilpailusäännöt, dopingmääräykset ja -kokeet, lääkintäohjeet, olosuhdevaatimukset, koulutus, eettiset ohjeet ja kurinpitotoimenpiteet ovat kaikki hevosten hyvinvointia varten.

Ratsastajainliitossa tuodaan esiin jokaisen hevosihmisen vastuuta puuttua näkemäänsä hevosen väärään käsittelyyn. Liiton ilmoituskanavalla on mahdollista tuoda mahdollisia rikkomuksia arvioitavaksi, ja tarvittaessa ilmoittaja ohjataan tekemään eläinsuojeluilmoitus tai muu yhteydenotto viranomaisiin.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kannanotto hevosten kohtelusta 5.5.2026

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta haluaa kiinnittää huomiota hevosten käsittelyssä edelleen näkyviin tapoihin, jotka aiheuttavat hevoselle tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Tällaisia tapoja ovat esimerkiksi hevosen lyöminen raipalla, ajovitsalla tai muulla välineellä, hevosen potkiminen sekä hevosen kiskominen ohjista siten, että voimaa kohdistetaan suuhun tai päähän. Myös kannuksilla voidaan aiheuttaa hevoselle kipua ilman varsinaista potkimista, jos kannuksia painetaan hevosen kylkiin voimaa käyttäen tai jos ratsastajan jalka heiluu tahattomasti. Esimerkiksi hevosen lyöminen raipalla silloin, kun hevonen kieltää esteellä tai kieltäytyy nostamasta laukkaa, aiheuttaa hevoselle tarpeetonta kärsimystä.

Neuvottelukunta toteaa, että nämä tarpeetonta kipua aiheuttavat toimintatavat tulee katsoa eläinten hyvinvointilain perusteella kielletyksi toiminnaksi ja niihin tulee puuttua. Mikäli hevonen ei suorita tehtävää toivotusti ilman voiman käyttöä, tulee hevosesta vastuussa olevan henkilön tarkastella hevosen kouluttamista, käsittelyä, käyttöä, terveydentilaa sekä hyvinvointia kokonaisuutena. Henkilön tulee tehdä tarvittavat toimenpiteet, jotta kipua tai kärsimystä aiheuttavia keinoja ei tarvitse käyttää.

Neuvottelukunta haluaa tuoda esiin, että eläinten hyvinvoinnista annetussa laissa (693/2023) kielletään eläimen kovakourainen käsittely tai koulutus. Lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä kiellettyä kohtelua koskevan 13 §:n kyseisen momentin perusteluissa kuvataan kiellettyä toimintaa esimerkinomaisesti mm. seuraavasti: ”kovakouraisesta käsittelystä tai koulutuksesta voi aiheutua eläimelle kipua ja kärsimystä, kuten pelkoa tai ahdistusta, vaikka tarkoituksena ei olisikaan eläimen vahingoittaminen. - - Kovakouraista käsittelyä tai koulutusta saattaa esiintyä tilanteessa, jossa eläin käyttäytyy epätoivotulla tavalla ja eläinten käsittelijä purkaa tästä aiheutuvaa turhautumistaan eläimeen. Eläintenpidossa vakiintuneetkin eläinten käsittely- ja koulutustavat voivat aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä ja olla liian kovakouraisia, jos eläinten käsittelyssä tai koulutuksessa voitaisiin vaihtoehtoisesti käyttää muuta, eläimen hyvinvoinnin kannalta vähemmän haittaa aiheuttavaa tapaa. - - Eläinten koulutuksessa voidaan yleensä saavuttaa parempia tuloksia palkitsemalla eläin toivotusta käyttäytymisestä sen sijaan, että eläintä rankaistaan epätoivotusta käyttäytymisestä.”

Neuvottelukunta toteaa myös, että toisinaan hevosten käytössä samanaikaisesti käsketään hevosta painetta aiheuttaen eteenpäin ja pidätetään hevosta suitsien avulla suuhun tai päähän painetta kohdistaen. Tämä aiheuttaa hevoselle ristiriitaisia kehotteita ja voi johtaa opittuun avuttomuuteen ja masennuksen kaltaiseen tilaan tai hevosen pakokäyttäytymiseen. Neuvottelukunta toteaa, että myös tämänkaltainen toiminta on katsottava lain tarkoittamaksi kielletyksi kovakouraiseksi käsittelyksi.

Neuvottelukunta pitää erittäin tärkeänä kilpailutuomareiden, valmentajien sekä muiden hevosalan ammattilaisten roolia kovakouraisten käsittelytapojen tunnistamisessa, niihin puuttumisessa ja parempien toimintatapojen edistämisessä. Neuvottelukunta pitää tarpeellisena, että heidät koulutetaan tunnistamaan, mikä täyttää laittoman ja epäasiallisen hevosten kohtelun merkit, miten tällaiseen hevosten kohteluun puututaan ja toimintaa korjataan siten, ettei hevoseen kohdisteta kipua tai kärsimystä aiheuttavia pakotteita. Hevosalan järjestöjen ja kilpailuja järjestävien tahojen tulisi käydä läpi omaa toimintakenttäänsä ja arvioida hevosen kielletyn kohtelun riskikohtia.

Lisäksi neuvottelukunta haluaa muistuttaa, että lain mukaan eläimen pakottaminen yrittämään luonnollisten kykyjensä tai voimiensa ylittämistä on kielletty. Säännöksellä tarkoitetaan sellaisia tilanteita, joissa eläin toimiessaan suorituskykynsä äärirajoilla pakotetaan yrittämään vielä astetta vaativampaa suoritusta. Tällaisia tilanteita tapahtuu esimerkiksi kilpailuissa, jos uupunutta hevosta käsketään liikkumaan kovempaa.