Yritystoimintaa ja yhteistyötä - hevosavusteinen toiminta kaataa perinteisiä raja-aitoja

13.2.2018

Yritystoimintaa ja yhteistyötä
- Hevosavusteinen toiminta kaataa perinteisiä raja-aitoja

Uudistuva hevostalous -hankkeen järjestämässä toimialarajat ylittävässä seminaarissa Helsingissä 8. helmikuuta pureuduttiin hevosavusteisen toiminnan vaikuttavuuteen sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen.

Hevosavusteisella toiminnalla voidaan auttaa monenlaisia asiakasryhmiä ja sitä käytetään laaja-alaisesti fyysisessä, psyykkisessä tai sosiaalisessa kuntoutuksessa.

SOS-lapsikylän Sote-asiantuntija Margit Rajahalme näkee hevosavusteisen toiminnan kustannustehokkaana kuntoutusmuotona esimerkiksi käytöshäiriöissä tai tunne-elämän ongelmatilanteissa.

- Hevosen avulla saadaan nopeavaikutteisia tuloksia. Muutos lapsessa näkyy jo yhden, kahden kerran jälkeen. Myönteiset vaikutukset ovat myös pitkäkestoisia. Asiakkaat eivät koskaan taannu lähtötasolle, hän kertoi.

Suurimpana haasteena hän näkee palvelun tarjonnan. Hankittavasta palvelusta pitää olla selkeä kuvaus. Lisäksi kysyntä ja palvelun tarjoajat pitäisi saada kohtaamaan.

Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Eeva Aartolahti on vastannut KELAn rahoittamasta tutkimuksesta, joka selvitti hevosavusteisen kuntoutustoiminnan vaikuttavuutta ja merkityksiä. Kuntoutukseen lähettävän tahon näkökulmasta merkityksellistä on kuntoutujan tarpeita vastaavat tavoitteet, kuntoutuksen seuranta sekä tarve saatavuus- ja vaikuttavuustiedolle. Hevosavusteinen toiminta nähdään kiinnostavana vaihtoehtona.

HUS:lla käytössään uniikki terapiayksikkö

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrinen ratsastusterapiayksikkö Lohjalla on Suomen ainoa kunnallista palvelua tarjoava yksikkö.

- Meille tullaan lääkärin lähetteellä, kuten mille tahansa poliklinikalle, kertoi ratsastusterapeutti Terhi Purola.

Laakspohjan kartanossa toimivassa yksikössä on tällä hetkellä kolme ratsastusterapeuttia ja neljä suomenhevosta. Ratsastusterapia on tavoitteellista psykoterapiapainotteista toiminnallista terapiaa. Taustalla on usein masennus, ahdistuneisuus tai erilaiset neuropsykiatriset ongelmat. Asiakkaiden ikähaarukka on laaja. Kuntoutusjaksot kestävät kymmenestä kerrasta aina pariin vuoteen.

Hevosen kanssa toteutettava terapia voi tulla harkittavaksi silloin, kun pelkkä keskusteluterapia tai poliklinikkatapaamiset eivät auta tai motivoi.

Hevosen läsnäolon ydin on fyysisen kontaktin ja läsnäolon lisäksi siinä, että myös terapeutin rooli muuttuu avoimemmaksi ja inhimillisemmäksi. Hevonen pääsee sellaisten muurien läpi, mitä ihmistyöntekijänä on vaikea päästä läpäisemään.

- Tallilla tekemisen ohessa on helpompi puhua vaikeistakin asioista. Hevonen tuo ihmisyyden tason terapeutistakin mukaan, Purola kiteytti.

Reksin kanssa tallilla

Hevostoiminta toimii myös oppimisen edistäjänä koulumaailmassa. Kaitaan koululla Espoossa hyödynnetään tallitoimintaa ennakkoluulottomasti. Ja miksikäs ei, sillä uusi opetussuunnitelma suorastaan kannustaa uusin oppimisympäristöihin.

- Talliympäristössä ja hevosten kanssa oppilaat näyttävät tunteitaan aivan eri tavoin kuin perinteisessä kouluympäristössä. Yhdessä tekeminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hevoset reagoivat tunteisiin heti, ja tämä auttaa oppilaita tunnistamaan omia tunteitaan ja näkemään niiden vaikutuksen eläimiin, rehtori Ritva Mickelsson sanoi.

Mickelsson kuvaa hevosavusteisuuden kauaskantoisuutta. Suotuisat vaikutukset: ryhmädynamiikka, yhteisöllisyys, tunnetaitojen kehittyminen ja pystyvyyden lisääminen, eivät rajoitu vain lapsuuden ja nuoruuden ikävaiheeseen. Tulevaisuudessa työelämässä empatiataidot korostuvat yhä enemmän. Talliympäristö on myös paikka, jossa pojat eivät menetä maskuliinisuuttaan.

Hevoset ja talliympäristö on miljöö, jossa nuorten kanssa on päästy positiivisiin tuloksiin usein hyvin käytännönläheisen tekemisen kautta:

- Siivosimme yhdessä hevosten pihattoa. Eräs poika sanoi, että tässä sitä lapioidaan reksin kanssa lantaa. Yhdessä tekemisen ohessa syntyy merkityksellisiä keskusteluita muussa ympäristössä hyvinkin sulkeutuneiden nuorten kanssa, Mickelsson kertoi.

Erityisryhmä osana ravitallin arkea

Ravuri Oy on erityisryhmien päivätoimintaa ja asumispalveluita tarjoava hollolalainen yritys. Yrittäjä Susanna Packalenin tarina on rakentunut pala palalta nykymuotoonsa, mutta hevoset ovat aina olleet osa toimintaa. Samassa pihapiirissä toimii luontevasti erityisryhmien päivätoiminta ja tyttären Christa Packalenin ammattiravivalmennnustalli. Toiminta on kodinomaista ja luontolähtöistä. Tavoitteena on oikea tekeminen ja onnistumisen kokemukset.

Packalen peräänkuulutti hevosavusteista toimintaa suunnittelevilta rohkeutta lähteä yrittäjäksi ja rakentaa oman näköinen toiminta.

HAMKin, Hippoliksen ja Luken toteuttaman Uudistuva hevostalous -hankkeen seminaari kokosi kattavan joukon hevos-, sosiaali- ja terveysalan toimijoita niin julkisen kuin yksityisen sektorin puolelta. Toimialarajat ylittävä toiminta luo myös uudentyppisiä mahdollisuuksia tulevaisuudessa ja hevosella uskotaan olevan yhä kasvava rooli hyvinvoinnin edistäjänä. Esille nousseita kehittämiskohteita olivat muun muassa kohdennettu markkinointi- ja brändäyskoulutus, vaikuttavuustutkimus sekä tiedotus eri menetelmistä ja vaikuttavuudesta.

Seminaarin luentomateriaalit ja videotallenteet löytyvät täältä.

Lisätietoja:www.hippolis.fi/uusihevostalous

Uudistuva hevostalous-hankkeen toteutuksesta vastaa Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) yhteistyössä Luken ja Hippoliksen kanssa. Hanke on saanut rahoitusta EU:n maaseuturahastosta/ Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (2014-20).