Jäsenmäärä ja tulokehitys

Liiton taloudellinen tilanne oli kesäkuun lopussa vakaa, ja maksuvalmius oli hyvä. Varsinaisen toiminnan kulut ovat kuitenkin kasvaneet useilla osa-alueilla, erityisesti matkustuksessa, valmennustoiminnassa ja ulkopuolisissa palveluissa. Jäsenmaksutuottojen kehitys on ollut talousarviota heikompaa. Ratsastusseuroissa on jäseniä noin 1 600 henkilöä vähemmän kuin viime vuoden vertailupäivänä. Keväällä on toteutettu jäsenhankintaan ja harrastuksen markkinointiin liittyviä toimia, kuten osallistuttu Lapsi- ja Hevoset-messuille sekä tuotettu niihin liittyvää materiaalia.

Kilpailu- ja valmennustoiminnan tuotot ovat laskeneet. Tämä heijastaa harrastajien yleistä taloudellista tilannetta sekä harrastusaktiivisuuden muutoksia. Lisäksi tuloslaskelmaan on vuonna 2026 tuloutettu osa tuloista edellistä vuotta aikaisemmin (muun muassa valmennus-, kilpailu- ja vuosimaksutuloja), joten vuosien välinen vertailu on tässä vaiheessa haastavaa.

Liiton haastava tilanne, henkilöstömuutokset, tehdyt selvitykset sekä ylimääräiset kokoukset valmisteluineen ovat työllistäneet liiton henkilöstöä ja muita toimijoita sekä aiheuttaneet kustannuksia niin selvitysten, asiantuntijapalvelujen kuin ylimääräisten yleiskokousten ja niihin liittyvien valmistelukokousten osalta. Myös toimintasuunnitelman mukainen strategiatyö on keskeytetty.

Toiminnan kulut

Ratsastajainliitto on urheilujärjestö, mikä heijastuu myös varsinaisen toiminnan kustannusrakenteeseen. Vuoden 2025 aikana urheilun organisaatiota uudistettiin muun muassa maajoukkuevalmentajien ja -kapteenien osalta. Valmennuskausi 2025–2026 käynnistettiin suunnitelmien mukaisesti, ja toiminta on ollut aktiivista. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että aiheutuneiden kustannusten osalta talousarvio tullaan ylittämään. Kun HuJo valmistelee 31.8.2026 aloittavalle hallitukselle esityksen maajoukkuejohdon sopimuksista, voidaan samalla tarkastella tulevia valmennus- ja kilpailukausia myös taloudellisen kestävyyden näkökulmasta.

Matka- ja majoituskulut ovat kasvaneet merkittävästi, ja ne olivat tarkastelukaudella 182 193 euroa. Kasvu johtuu osallistumismaksujen sekä matka- ja majoituskustannusten noususta. Erässä on vertailukauteen nähden poikkeavia eriä, kuten PM-kilpailujen osallistumismaksut. Henkilöstön matka- ja majoituskulut kasvoivat vuoden takaiseen nähden 7 prosenttia ja toimintaan osallistuvien henkilöiden kulut 62 prosenttia.

Vuoden 2026 ensimmäisen vuosipuoliskon suurin muutos edellisvuoteen verrattuna on uudistunut Helsinki Horse Show, joka järjestettiin tänä vuonna helmi-maaliskuun vaihteessa. Tapahtuman siirtyminen alkuvuoteen tarkoittaa, että suuri osa siihen liittyvistä kuluista on toteutunut jo ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kun aiemmin kulut painottuivat loppuvuoteen. Vertailu edellisvuoteen ei tältäkään osin ole täysin mielekästä, sillä HIHS-tapahtumaa ei järjestetty lainkaan vuonna 2025.

Muiden ulkopuolisten palvelujen kustannukset ovat kasvaneet selvästi. Kuluryhmään sisältyvät muun muassa koulutuspalveluista, kilpailu- ja maajoukkuetoiminnasta, viestinnästä, strategiatyöstä sekä taloushallinnon palveluista aiheutuneet kustannukset. Niiden kasvu johtuu osittain yleisestä kustannustason noususta, mutta myös poikkeavista palveluostoista. Kustannuksia ovat aiheuttaneet muun muassa strategiatyö, kevään monipuoliset tapahtumat sekä poikkeuksellisen kevään ja kesän tarpeisiin hankitut viestinnän ja taloushallinnon ostopalvelut. Henkilöstökulut ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. 

Varainhankinta ja avustukset

Varainhankinnan kulut olivat 129 327 euroa, mikä on huomattavasti enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu johtuu erityisesti maksunvälityspalvelujen provisioiden oikea-aikaisesta kirjaamisesta sekä FEI:n korottamista rekisteröintimaksuista.

Toiminta-avustukset (790 000 euroa) ovat kasvaneet. Lisäksi liitto on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä kaksivuotisen päätöksen nykyisen avustustason jatkumisesta.

Vertailutiedot ja ennusteen tekeminen

Vuoden 2026 talouden vertailu vuoteen 2025 ei anna kaikilta osin oikeaa kuvaa toiminnan kehityksestä, koska toiminnan rakenne sekä tulojen ja menojen jaksottuminen ovat muuttuneet merkittävästi näiden kahden vuoden välillä. Esiteltyjen kausien vertailukelpoisuus on heikko useasta syystä: moni kustannuserä on kertaluonteinen, tulojen ja kulujen kirjaaminen on muuttunut, ja kulujen syntyminen ajoittuu eri vuodenaikaan.

Merkittävin yksittäinen vertailtavuutta heikentävä tekijä on uudistunut Helsinki Horse Show -tapahtuma. Vuonna 2026 tapahtuma järjestettiin helmi-maaliskuussa, jolloin siihen liittyvät kulut ja tuotot ovat kohdistuneet alkuvuoteen. Vuonna 2025 vastaavaa tapahtumaa ei järjestetty lainkaan. Myös ulkopuolisissa palveluissa on toteutettu strategiatyöhön, viestintään, tapahtumiin ja taloushallintoon liittyviä hankintoja, joille ei kaikilta osin löydy suoraa vertailukohtaa edellisestä vuodesta.

Jäsenmäärä on alkuvuonna laskenut odotettua enemmän, ja loppuvuoden jäsenkehitystä sekä sen vaikutusta tuottoihin on vielä vaikea arvioida luotettavasti. Samanaikaisesti useat merkittävät kilpailu-, valmennus- ja tapahtumatoiminnan tuotot kertyvät tavanomaisesti painottuen loppuvuoteen.

Myös toiminnan kustannuksia arvioitaessa epävarmuus on huomattavaa. Erityisesti valmennustoiminnan, matkustamisen, maajoukkuetoiminnan sekä ulkopuolisten palvelujen kustannukset ovat kasvaneet alkuvuonna odotettua enemmän. Huippu-urheilun toimintamalliin liittyvät tulevat ratkaisut ja sopimukset voivat vaikuttaa merkittävästi loppuvuoden kulukehitykseen.

Näiden tekijöiden vuoksi puolivuotiskauden tulos ei anna riittävän luotettavaa perustaa koko vuoden taloudellisen lopputuloksen ennustamiseen. Toiminnan kausiluonteisuus, muuttunut tapahtumarakenne, tulojen ja kulujen erilainen jaksottuminen sekä useiden merkittävien menoerien avoimuus tekevät ennusteesta tässä vaiheessa epävarman. Luotettavan tilinpäätösennusteen laatiminen helpottuu tulevaisuudessa, kun kirjauskäytännöt vakiintuvat ja aiemmin päätettyjä talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä jatketaan määrätietoisesti.

Toiminnan kustannustehokas toteuttaminen ja kulujen aktiivinen seuranta ovat avainasemassa SRL:n taloudenseurannassa. Taloudenseurannan prosessien kehittäminen on tarpeellista, jotta vuoden 2027 toimintasuunnitelmaa ja talousarviota laadittaessa resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti.