Elinvoimaa ja elinkeinoja – hevosalan viesti hallitusohjelmaan

Hevosalan järjestöt lähestyvät puolueita alan tärkeillä teemoilla ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja. Hevosalan järjestöt painottavat viestissä nostettujen teemojen tärkeyttä puolueohjelmien suunnittelussa.

MTK:n hevosasiamies Maarit Hollmén kertoi, että perusmaatalouden lisäksi maaseudulle tarvitaan muutakin yritystoimintaa.
Hevostalous ja hevosalan yrittäminen ovat tässä etusijalla. Kuva: Hanna Laakso / Suomen Hippos.

Elinvoimaa ja elinkeinoja – hevosalan viesti hallitusohjelmaan

Hevosalan yhteinen viesti kokoaa yhteen alan tärkeät tavoitteet ja painotukset tulevalla hallituskaudella. Hevosalan järjestöt haluavat lähestyä puolueita alalle tärkeillä teemoilla. Viestin tavoite on saada hevosalan tärkeät yhteiset tavoitteet kuulluksi ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja ja tulevan hallitusohjelman rakentamista. Hevosalan järjestöt painottavat viestissä nostettujen teemojen tärkeyttä puolueohjelmien suunnittelussa.

Viesti luovutettiin kansanedustajille Vermon raviradalla keskiviikkona 7. marraskuuta järjestetyssä tilaisuudessa.

Hevosalan järjestöt ja keskeiset sidosryhmät painottavat tulevalla hallituskaudella tasa-arvon toteutumista liikuntapaikkarakentamisessa, hevostallien huomioimista maankäytön suunnittelussa, hevosalan ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja hevoskasvatuksen toimintaedellytysten edistämistä sekä veikkausvoittovarojen suotuisan kehityksen turvaamista.

Hevoselinkeino tarjoaa työtä, harrastusmahdollisuuksia ja hyvinvointia suomalaisille sekä maaseudulla että kaupunkien läheisyydessä. Hevostalouden työllistämisvaikutus on Suomessa 7000 henkilötyövuotta, mikä tarkoittaa 15 000 koko tai osa-aikaisesti hevosalalla työllistyvää eri henkilöä. Hevosharrastamisen kasvu luo elinkeinotoimintaa paitsi hevosalalle myös muille toimialoille. Hevosalan tehtävissä työskentelee mm.  hevostenhoitajia, ratsastuksenopettajia, valmentajia, eläinlääkäreitä, hevoshierojia, ratsastusterapeutteja, rehuntuottajia, rakennusalan ammattilaisia, hevosvarusteiden valmistajia, rehu- ja varustekaupan toimijoita ja kengittäjiä. Hevosten kanssa tehtävä sosiaalinen työ auttaa mm. eri-ikäisten suomalaisten hyvinvoinnin edistämisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä sekä fyysisessä kuntoutumisessa. Hevosten parissa toimiminen kehittää ihmisten psyykkistä ja fyysistä kuntoa sekä auttaa kasvattamaan lapsista ja nuorista vastuuntuntoisia ja oman elämänsä hallitsevia yhteiskunnan jäseniä.

Kansainvälisesti arvostettu suomalainen hevosala tarvitsee tulevaisuuden osaajia. Hevosalan ammatilliseen koulutukseen on panostettava koulutuksen laadun ja resurssien turvaamiseksi. Hevosalan koulutuksen vetovoima ja jatkokoulutusmahdollisuudet ovat tässä avainasemassa. Hevosalan kehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää luoda monipuolisia ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoihin johtavia opintopolkuja. Hevosalaan kohdistuvaan kiinnostukseen voidaan vaikuttaa lisäämällä lasten luonto- ja eläinkokemuksia sekä ymmärrystä osana varhaiskasvatusta.

Suomalainen hevostalous saa merkittävän osan tuotoistaan veikkausvoittovaroista, ja Veikkauksen tuottojen kehittyminen vaikuttaa suoraan hevosalalla tehtäviin investointeihin ja alan kykyyn työllistää. Rahapelijärjestelmän oikeutus Suomessa perustuu siihen, että yksinoikeusjärjestelmän katsotaan olevan tehokkain pelihaittojen ja rahapelaamiseen liittyvän rikollisuuden hallinnassa. Peliongelmiin on puututtava toimenpiteillä, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Toimenpiteet tulee ottaa käyttöön pienin askelin, jotta varmistetaan kunkin toimen tarkoituksenmukaisuus. Näin varmistetaan, että seuraamukset kohdistuvat aidosti peliongelmien hallintaan ja vähenemiseen, eivätkä pelkästään aleneviin edunsaajatuottoihin. Tasapainon saavuttaminen rahapelihaittojen ja edunsaajatuottojen muutoksien välillä on järkevin tavoite suomalaisen rahapelijärjestelmän yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.

Suomen ainoalla alkuperäisellä hevosrodulla, suomenhevosella, on suuri merkitys sekä hevosurheilun että matkailun ja kulttuurin näkökulmasta. On tehtävä konkreettisia toimia kansallista kulttuuriperintöä edustavan suomenhevosen kehittymisen turvaamiseksi. Suomenhevonen voi olla viemässä Suomea maailmalle, rodulla on mahdollisuuksia paitsi kotimaan matkailussa myös kansainvälisillä matkailumarkkinoilla ja Suomi-brändin rakentajana. Alkuperäisrodun kasvatukseen on löydyttävä kansallisia kannusteita, myös muita kuin veikkausvoittovaroja. Kansainvälisesti kilpailukykyinen ravi- ja ratsastusurheilu vaatii pohjalle laadukkaan ja määrällisesti riittävän kasvatustoiminnan. Hevosalan kasvusta huolimatta hevoskasvatuksen kannattavuus on heikko. Hevoskasvatuksen toimintaedellytykset on turvattava niin maaseudun elinkeinona kuin uuden palvelutoiminnan muotojen kehittymisen kautta. Maatalouden lomituspalvelulakia uudistettaessa lomituspalvelut on turvattava koskemaan hevostiloja vähintään samassa laajuudessa kuin tähän saakka.

Maankäytön suunnittelussa on huomioitava kasvukeskusten läheisyydessä sijaitsevat tallit ja turvattava niiden saavutettavuus ja toimintamahdollisuudet. Uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa on mahdollistettava hevosalan toimijoiden osallistuminen kuntien hevosalaan liittyvän maankäytön suunnitteluun. Maaseutualueiden kaavoitusta tulee jatkossa tehdä elinvoimatekijöiden lisäämisen näkökulmasta, ei asettamalla reunaehtoja mahdollisten hankkeiden toteuttamiseksi.

Yhteiskunnan tulee tukea tasapuolisesti kaikkien sukupuolten urheilu- ja liikuntaharrastuksia. Tasa-arvon kannalta on tärkeää, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa urheilua ja liikuntaa, saada asiantuntevaa valmennusta sekä osallistua kilpailuihin. Vaatimukset yhdenvertaisuuden toteutumisesta on otettava huomioon urheiluun ja liikuntaan liittyvässä maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Fred Sundwall esitti Suomen Ratsastajainliiton näkemyksiä. Kuva: Hanna Laakso / Suomen Hippos.

 

Mahdollisuuksien hevonen – hevosalan järjestöjen ja sidosryhmien yhteistyöverkosto

Mahdollisuuksien hevonen –yhteistyöverkostossa ovat edustettuina hevosalan valtakunnalliset järjestöt ja keskeiset sidosryhmät. Alun perin MTK:n, Suomen Hippoksen ja Suomen Ratsastajainliiton koolle kutsumassa yhteistyöverkostossa ovat mukana Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto, Luonnonvarakeskus, Suomen Eläinsuojeluyhdistys, ProAgria, Hevostietokeskus, Hippolis - hevosalan osaamiskeskus, Ypäjän Hevosopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Suomen Ravivalmentajat ry ja maa- ja metsätalousministeriö. Työryhmätyötä koordinoi hevosalan yhteistyöorganisaatio Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry.