Esittelyssä: Ilona Mäkipere

1.4.2018

Esittelyssä:
ILONA MÄKIPERE

Lounais-Suomen alueella on monia menestyneitä nuoria ratsastajia, joista esittelemme kevään aikana muutamia. Ensimmäisenä vuorossa on kansainvälistäkin menestystä saanut Ilona Mäkipere.

Kerro itsestäsi
Olen vuonna 1999 syntynyt nuori ratsastaja Eurasta. Kilpailen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kolmen hevoseni kanssa, jotka asuvat kotitallissamme Eurassa. Valmistun keväällä lukiosta jonka jälkeen pidän välivuoden treenaten ja kilpaillen Saksassa.

Miten hevosharrastuksesi alkoi?
Kävimme yhdessä kaksoissiskoni kanssa ensimmäisen kerran 5 -vuotiaana ratsastustunnilla. Tykästyimme heti lajiin ja 7-vuotiaana aloimme käymään viikoittain ratsastustunneilla. Ensimmäisen oman ponini sain 10 vuoden ikäisenä.

Tärkeimmät saavutuksesi?
Yksi hienoimmista voitoista tuli vuonna 2016 tammani Chivan kanssa Horse Show'n junior tourilla. HIHSin tunnelman takia jäähallissa menestyminen tuntuu erityisen hienolta, vaikka kv -sijoitukset ovat tietysti kansallisia suurempia. Ruunani Goombay Dancerin kanssa parhaimmat saavutukset ovat Drammenin juniori GP 4. sija sekä Saksan U25 GP 6. sija.

Kerro hevosistasi
Kilpailen tällä hetkellä kolmen hevosen kanssa. Tamma Chiva on 9-vuotias holstainer, jonka kanssa yhteistä taivalta on takana 3 vuotta. Siiri on luonteeltaan hyvin kiltti ja rauhallinen, mutta syttyy kilpailuissa sopivasti ja on radalla todella nopea. Siirin kanssa tarkoituksena on tulevana kautena vakiintua 140cm tasolla sekä mahdollisuuksien mukaan startata myös 145cm luokkia.

Goombay Dancer puolestaan on 14v ruuna, jonka kanssa töitä on tehty hieman yli vuosi. Däni on luonteeltaan vilkas ja eläväinen ja hoidettaessa se haluaisi puuhastella mahdollisimman paljon kaikenlaista.

Dänin kanssa tarkoituksena on kilpailla nuorten ratsastajien 140cm-145cm tasolla ja mahdollisuuksien mukaan olla mukana PM-joukkueessa.

Tiimin nuorin jäsen on 6v ruuna Coco's Chico, joka vasta aloittelee uraansa kilpahevosena. Riston kanssa edetään rauhallisesti ja tavoitteena onkin saada sille mahdollisimman paljon positiivisia kokemuksia kilpailuista tasosta riippumatta.

Miten valmentaudut? Kuka sinua valmentaa?
Suomessa valmentajanani toimii Minna Lehtonen, jonka kanssa töitä on tehty aina ihan ensimmäisistä ponikisoista lähtien. Normaalisti treenaamme kerran viikossa esteillä tai kavaleteilla ja lisäksi Mimi näkee meitä muiden valmentajien, kuten Piia Pantsun ja Mikko Mäentaustan, 2 -päiväisillä treeniklinikoilla. Mäentaustan luona valmentaudun Saksassa ollessani ja myös kaikki hevoseni ovat Mikon kautta hankittuja.

Mistä luulet hyvän menestyksesi johtuvan?
Suurin syy menestykseen löytyy varmasti takanani olevasta toimivasta tiimistä. Vanhempani ovat tukeneet ratsastustani aina niin hyvin kuin mahdollista ja olen onnistunut jo aikaisin löytämään minulle sopivat valmentajat ja valmennustyylin. Lisäksi kilpailuissa mukana kulkevat kaksoissisko Loviisa ja groomi/paras ystävä Santra Peltonen ovat mahdollistaneet keskittymisen kilpailusuoritukseen 100%.

Kuka on esikuvasi ja miksi?
Varsinaista esikuvaa minulle ei ole, mutta Japanilaista Karen Pollea ihailen suuresti. Hän tulee maasta, jossa ratsastus on kansainvälisesti hyvin pientä, mutta on silti onnistunut menestymään jo nuorena ratsastajana 160cm tasolla. Hänet on myös valittu eurooppalaiseen Rolex Young Riders Academyyn.

Mitkä ovat tavoitteesi?
Tavoitteenani on päästä lajissani mahdollisimman pitkälle. Toivon pääseväni edustamaan Suomea EM -kilpailuissa nuorten ratsastajien ikäluokassa, mutta sitä varten tarvitaan vielä paljon rutiinia ja ratoja isoilla areenoilla.

Mikä sinua motivoi?
Parasta ratsastuksessa on se, ettei oppiminen lopu koskaan. Aina voi kehittyä olemaan hiukan tehokkaampi, vähän tarkempi tai vaikka istumaan vielä suoremmin satulassa. Treeneissä on kiva huomata, että vaikka joku tehtävä vaikuttaisi haastavalta, ei se välttämättä suorittaessa olekaan kovin vaikea.

Terveiset ja vinkit lukijoille?
Vinkkini nuorille ratsastajille on muistaa pitää hauskaa! Kehittyäkseen taitavaksi ei tarvitse treenata hiki hatussa joka päivä vaan maastolenkit tai hepan kanssa kahlaaminen voivat tuoda kivaa vaihtelua arkeen.