Hevosalalla on vaikutusta

Uusi hevostalous -hankkeen päätösseminaarissa käytiin läpi hevostalouden tilannetta sekä kehitysnäkymiä monelta eri kannalta.

Kansanedustajat Leena Meri, Jari Myllykoski ja Sofia Vikman kertoivat puolueidensa näkemyksiä hevosalan ajankohtaisista asioista.

Hevosalalla on vaikutusta

Uusi hevostalous -hankkeen päätösseminaari järjestettiin perjantaina Tampereella. Alan mittava yhteistyöhanke on saanut hevosalan toimijat hedelmälliseen yhteistyöhön ja nostanut hevosalaa yleiseen tietoisuuteen.

Hevosalan yhteinen viesti eduskuntavaaleihin esiteltiin seminaariväelle. Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen ja Suomen Ratsastajainliiton entinen pääsihteeri Fred Sundwall esittelivät viestin. Siinä painotetaan viittä kokonaisuutta, jotka ovat: tasa-arvon toteutuminen liikuntapaikkarakentamisessa, hevostallien huomioiminen maankäytön suunnittelussa, hevosalan ammatillisen kouluttamisen kehittäminen, hevoskasvatuksen toimintaedellytysten edistäminen ja veikkausvoittovarojen suotuisan kehityksen turvaaminen.

– Uusi hevostalous -hanke on ollut valtavan hieno, painotti Fred Sundwall.

– Yksi sen tärkeimmistä osista on ollut haastattelututkimus, jossa selvitettiin, miksi ihmiset haluavat harrastaa hevosia, millaisia toiveita harrastuksen suhteen on ja miten hevosalan nähdään kehittyvän tulevaisuudessa.

– Tutkimuksella on saatu esiin hiljaisia signaaleja muun muassa siitä, miten megatrendit vaikuttavat hevosharrastukseen. Yhteiskunta on muuttunut, nyt annetaan aiempaa enemmän painoa yksilöllisyydelle, nopeudelle, asiat ovat aiempaa pirstaloituneempia. Ihmiset eivät halua sitoutua vakituisiin harrastuksiin vaan shoppailevat erilaisia palveluita.

– Alalla korostuu vastuullisuus. Meillä on vastuu hevosista ja harrastajista, heidän turvallisuudestaan ja hyvinvoinnistaan.

– Yllättävä tieto oli se, että harrastajat tavoittelivat henkistä hyvinvointia yhtä usein kuin ratsastustaitojen oppimista.

– Personal trainereita kaivataan myös ratsastukseen yhä useammin. Yritysten palvelutarjonnan tulee muuttua asiakkaiden toiveiden mukaan.

– Puoli miljoonaa ihmistä on kiinnostunut hevosista. Heille tulee tarjota tapahtumia, joiden kautta hevoset saavat medianäkyvyyttä, arvostusta ja asemaa. Näin voidaan turvata alan tulevaisuudennäkymät.

– Hevosurheilu joutuu monessa paikassa ahtaalle, kun kaupungit kasvavat. Usein hevosurheilualueita otetaan muuhun käyttöön ja hevosharrastajat ajetaan kauemmas asutuksesta.

Kansanedustajat Leena Meri, Sofia Vikman, Marko Asell ja Jari Myllyskoski osallistuivat paneelikeskusteluun.

Kansanedustajien näkemykset

Neljä kansanedustaa osallistui paneelikeskusteluun, jossa he saivat esittää omia näkemyksiään hevosalan tilanteesta ja tarpeista. Kokoomusta edusti Sofia Vikman, perussuomalaisia Leena Meri, vasemmistoliittoa Jari Myllykoski ja SDP:tä Marko Asell.

– Tallit tekevät tosi tärkeätä kasvatustyötä. Hevosharrastus on antanut minulle paljon sellaisia valmiuksia, joista on ollut hyötyä myöhemmin työelämässä. Hevoset tuovat luonteeseen positiivista vahvuutta ja kovuutta, sillä asiat on pidettävä hanskassa ja langat käsissä hevosten kanssa toimiessa, painotti Sofia Vikman.

– Hevosala ei ole yhteiskunnasta irrallaan, vaan se liittyy muun muassa elinkeinotoimintaan, yrittämiseen ja luonnonsuojeluun. Toivoisin, että EU:lta hankittaisiin rahoitusta suomenhevosen kasvatukseen ja säilyttämiseen, kertoi Leena Meri.

– Myös lomituspalvelujen parantaminen vaikuttaisi yrittäjien jaksamiseen.

– Hevosala on merkittävä työllistäjä. Ihmisillä täytyy olla mahdollisuus harrastaa hevosia lähellä asuinpaikkaansa ja kohtuullisin kustannuksin, Sofia Vikman muistutti.

– Meidän on tehtävä vielä paljon työtä, jotta ratsastus ja muut tyttöjen suosimat harrastukset saavat yhtä paljon tukea kuin poikien suosimat lajit. Ratsastus on yhtä merkittävä liikuttaja kuin jääkiekko!

Marko Asell muistutti, että liittojen esitykset pitää jalkauttaa kuntiin paremmin.

– Olen itse Nokialla viidettä kautta valtuutettuna. Hevosalan asioita on tullut siellä todella vähän esille. Kuntataso on usein paras taso vaikuttaa asioihin konkreettisesti.

– Tasa-arvonäkökulma pitää ottaa huomioon sekä eduskunnassa että kunnissa. Hevosalan pitää tuoda toiveet paremmin esiin esimerkiksi valtuustoryhmille.

Jari Myllykoski kertoi, että vasemmistoliiton puolueohjelmassa ei puhuta hevosista, mutta puolueen tavoitteissa on paljon alalle sovellettavia asioita.

– Esimerkiksi arvonlisäverorajan nostaminen on tällainen asia. Hevosalalla on pitkälti kyse yksinyrittämisestä tai yrittäjäperheistä. Veron alarajan nostaminen voisi vaikuttaa aika paljon näihin yrityksiin.

– Haluamme myös pienyrittäjien ja yksinyrittäjien sosiaaliturvan samalle tasolle kuin työssä olevilla ihmisellä on. On myös parannettava yritysten kasvumahdollisuutta esimerkiksi helpotettava ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamisen kustannuksia.

Satu Turkka kertoi monipuolisen Turkan Ratsurinteen toiminnasta seminaariväelle.

Monipuolista toimintaa

Satu Turkka Turkan Ratsurinne -tallilta Oulun kupeesta kertoi oman tallinsa toiminnasta. Turkan Ratsurinne on todella monipuolinen ratsastuskoulu, jossa käy 330 vakituista oppilaista viikoittain. Talli on rakennettu täysin esteettömäksi ja esimerkiksi sen värityksessä on huomioitu aistiongelmaiset. Normaalin tuntitoiminnan lisäksi siellä on sosiaalipedagogista hevostoimintaa, vammaisratsastusta, mielenterveyskuntoutujien toimintaa, vaelluksia ja ratsastusleirejä ympäri vuoden, myös kehitysvammaisille suunnattuja. Tallin hevosia osallistuvat myös erilaisten laitosten yksikkökäynneille, jossa esimerkiksi tarjotaan mahdollisuus kärryajeluun. Tallilla käy usein erilaisia koululais- ja muita ryhmiä.

– Voimakkaasti kasvava osa toimintaa ovat yritysten työhyvinvointi- ja virkistyspäivät sekä synttäri- ja polttaripaketit. Naisten hyvinvointileirit ovat myös hyvin kysyttyjä.

Kaiken tämän lisäksi Turkan Ratsurinteellä järjestetään myös kilpailuja ja monenlaisia tapahtumia.

– Työllistämme itsemme lisäksi kolme ratsastuksenohjaajaa ja kaksi tallityöntekijää. Tarjoamme myös opiskelijoille työssäoppimispaikkoja ja teemme tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa. Tarjoamme kehitysvammaisille mahdollisuuden avotöihin ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Työllistämme myös kengittäjän kahtena päivänä viikossa ja hevoshierojan kolmen viikon välein sekä eläinlääkärin tarvittaessa. Me lisäämme myös julkisen ja taksiliikenteen käyttöä, Satu Turkka luetteli tallin vaikutusta lähiympäristön toimintaan ja talouteen.

– Perheet tulevat tänne ja kun yksi ratsastaa, muut lenkkeilevät, tai osallistuvat hevosten laittoon. Monelle on viikon kohokohta, kun saa tulla maalle.

Talouden kehitysnäkymiä

Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskuksesta kertoi hevostalouden lukemista.

– Kaupungistuminen muuttaa hevosten sijoittumista ja omistusta, hän kertasi.

– Ratsu- ja harrastehevosten määrä ja suhteellinen osuus hevoskannasta kasvaa. Kilpailukäytössä olevien hevosten osuus kokonaisuudesta pienenee.

Hevosalan yritykset ovat Saastamoisen mukaan monipuolistuneet.

– Alalla on monenlaisia yrityksiä perinteisistä ratsastuskouluista aina hevosten hyvinvointipalveluihin, jotka ovat selvässä kasvussa. Lisäksi on muistettava, että hevosalan liitännäiselinkeinot kuten esimerkiksi maatalous ja varusteteollisuus ovat myös merkittäviä työllistäjiä.

– Matkailuun liittyvät palvelut ovat hevosalalla kasvussa varsinkin Pohjois-Suomessa.

Yrittäjät suhtautuvat tulevaisuuteen tällä hetkellä melko valoisasti.

– 28 prosenttia yrittäjistä aikoo laajentaa toimintaansa seuraavan viiden vuoden aikana, Saastamoinen kertoi. Näkymät ovat nyt positiivisempia kuin viisi vuotta sitten.

Antti Pylkkänen kertoi raviurheiluun liittyvistä mielikuvista.

Oikeat ja väärät mielikuvat

Raviselostaja Antti Pylkkänen puhui raviurheiluun liittyvistä mielikuvista, jotka voivat olla pahimmillaan jopa alan kehityksen esteenä.

– Raveilla on ollut jo vuosikymmeniä imago-ongelma. Imago on ehkä hieman parantunut viime aikoina.

– Ihmisten asenteet eläimiä kohtaan pehmenevät ja asenteet eläinten kilpaurheilua muuttuvat. Jotkut järjestöt saavat voimakkaasti julkisuutta ja vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen.

– Viime keväänä toteutettiin oululaisnuorten keskuudessa kysely raviurheilun imagosta. Noin puolelle vastaajista raviurheilu oli jossakin määrin tuttua. Ne, jotka eivät tunteneet lajia, eivät välttämättä erota urheilua ja pelaamista toisistaan. Lajia kuvailtaessa käytettiin paljon uhkapeli-termiä. Joku kuvaili lajia ”ylipainoisten vihaisten miesten touhuksi”. Esiin tulivat myös termit ”lika, nuhruisuus ja hevosten kyseenalainen kohtelu”, Pylkkänen kertoi.

– Hyvä puoli vastauksissa oli se, että hevonen sinänsä kiinnostaa. Sen kautta lajin imagoa voi lähteä puhdistamaan.

– Jokainen meistä voi tehdä ruohonjuuritason markkinointia sosiaalisessa mediassa ja kertoa, miten hyvin hevosista pidetään huolta. Meidän on mietittävä, millaisia termejä käytämme, kun puhumme hevosista julkisesti. Jotkut termit voivat särähtää pahasti hevosalaa ymmärtämättömän korvassa.

Minna Peltonen kertoi yritysten vastuusta ja kestävästä kehityksestä.

Ratsastuskoulukehittäjä Minna Peltonen Suomen Ratsastajainliitosta puhui yritysten vastuusta ja kestävästä kehityksestä. Hän toivotti kansanedustajat tervetulleiksi kesäkuun lopulla valtakunnallisiin ratsastuskouluoppilaiden mestaruuskilpailuihin Tampereelle näkemään, miten hyvää työtä lajissa tehdään.

– Vastuullisuus on yrityksen elinehto ja brändi on se, mitä sinusta puhutaan, kun et ole paikalla. Se on kuva yrityksestä ihmisten mielessä.

– Seurat ja ratsastuskoulut voisivat tehdä enemmän yhdessä, raviurheilu ja ratsastus myös. Mikä tahansa on mahdollista, jos toimimme yhdessä, Peltonen muistutti.

MTK:n hevosasiamies Maarit Hollmén kertoi, että vaikka hevosia on yhä enemmän kaupungeissa, hevostoiminta kuuluu edelleen myös maaseudulle.

– Hevostalous on tapa pitää maaseutu elinvoimaisena, hän muistutti.

Fred Sundwall ja Maarit Hollmén palkittiin seminaarissa Suomen Hippoksen kultaisella ansiomerkillä kiitokseksi heidän tekemästään arvokkaasta työstä hevosalan eteen.

Hämeen ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä toiminut Sirpa Pussinen on toimittanut Uudistuva hevostalous -artikkelikokoelman, joka ilmestyi perjantaina 16.11. Kokoelman voi lukea osoitteesta http://www.theseus.fi/handle/10024/154076

Teksti ja kuvat: Jutta Koivula