Suomalainen hevosala on monipuolinen ja koko maan kattava toimiala, jossa yhdistyvät urheilu, harrastaminen ja yritystoiminta. Hevosala tarjoaa elinkeinon, työtä ja harrastusmahdollisuuksia niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Alalla on myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen myös hevostapahtumien kautta, joista suurimmilla on jopa 10 miljoonan euron kokonaisvaikutus lähiseudulle.

Hevosalan ja hevosen rooli muuttuu muun yhteiskunnan mukana. Tulevaisuudessa hevonen nähdään entistä vahvemmin myös hyvinvoinnin edistäjänä kuntoutus-, matkailu- ja virkistyspalveluissa. Kela korvasi ratsastusterapiaa vuonna 2025 yhteensä noin 2,1 miljoonalla eurolla. Kuntoutusta sai 623 henkilöä.

Yli puolet harrastajista aikuisia naisia

Harrastajien kokonaismäärä on Suomessa arviolta 150 000. Suomen Ratsastajainliittoon (SRL) kuuluu yhteensä 38 059 ratsastusseurojen SRL-jäsentä. Harrastajista yli puolet on aikuisia ja laji on vahvasti naisenemmistöinen. Naisia ja tyttöjä on 95–98 % jäsenistöstä. Yli 2,5 tuntia viikossa harrastavien ratsastajien tuoma terveyshyöty säästää yhteiskunnalta yli 30,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomessa toimii 455 ratsastusseuraa ja 289 SRL:n jäsentallia, joista 178 on ratsastuskouluja. Vaikka ratsastustoimintaa on koko maassa, tallit keskittyvät erityisesti suurten kaupunkien läheisyyteen.

Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli noin 67 300 hevosta, joista ratsuja ja poneja on 52 prosenttia koko hevoskannasta. Maassamme oli vuoden 2025 lopussa yli 12 100 hevospitopaikkaa. Hevosalan kokonaisvaikutus aluetalouteen on 274 miljoonaa euroa ja hevosala työllistää suoraan noin 15 000 henkilöä.

Askellajiratsastuksen, vikellyksen ja parakouluratsastuksen kilpailijamäärät nousussa

Suomessa järjestetään vuosittain satoja ratsastuskilpailuja eri tasoilla

•                        Kansalliset: 121 kilpailua ja n. 9 000 lähtöä

•                        Alueet: 184 kilpailua ja n. 21 500 lähtöä

•                        Seurakilpailut: 609 kilpailua ja n. 31 300 lähtöä

Kansallisella tasolla ylivoimaisesti suosituimmat lajit ovat esteratsastus (5 324 lähtöä) ja kouluratsastus (2 794 lähtöä). Kolmanneksi eniten lähtöjä oli vuonna 2025 askellajiratsastuksessa. Vikellyksessä lähtöjen määrä on noussut selvästi edellisestä vuodesta, samoin parakouluratsastuksessa, valjakkoajossa, lännenratsastuksessa ja matkaratsastuksessa.

Kansallisten kilpailulupien määrä (1221) on laskusuuntainen kuten myös lähtöjen määrä. Alue- ja seuratason kilpailulupien määrä on säilyttänyt aiempien vuosien trendin, kuten myös kilpailujen ja lähtöjen määrät. Hevosilla oli vuonna 2025 yhteensä 6 014 kilpailulupaa (vuonna 2024 6607).

Kansainvälisesti suomalaiset kilpailevat aktiivisesti, vaikka itse kilpailujen määrä on vähentynyt. Tämä johtuu todennäköisesti kilpailujen muuttumisesta lähes koko viikon kestäviksi tapahtumiksi, joissa tarjotaan monipuolisesti luokkia eri-ikäisille hevosille. Kansainvälisiä kilpailulupia oli hakenut 229 ratsastajaa.

Hevosalalle voi kouluttautua ympäri Suomen

Hevosalan koulutus on Suomessa monipuolista, ja se ulottuu käytännön ammattitutkinnoista aina korkeakoulutasolle asti. Suomalainen hevososaaminen on kansainvälisesti arvostettua. Keskeisimpiä toimijoita ovat Hevosopisto, Harjun oppimiskeskus ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Helsingin yliopisto on Suomen ainoa paikka valmistua eläinlääkäriksi.

Hevostalouden perustutkinto valmistaa hevostenhoitajaksi ja ratsastuksenohjaajaksi. Hevostalouden ammattitutkinnon tutkintonimikkeitä ovat hevospalvelujen tuottaja (hevosavusteiset- ja hevoskasvatuspalvelut), hevoshieroja, kengittäjä, valjasseppä, ratsuttaja, ravivalmentaja ja ratsastuksenopettaja (AT). Hevostalouden erikoisammattitutkinnon sisältä löytyvät ammatit tallimestari, kengitysseppä, hevosurheilumanageri ja ratsastuksenopettaja (EAT). Lisäksi osana eläinten kouluttajan ammatti- ja erikoisammattitutkintoa voi perehtyä hevosen kouluttamiseen. Korkeakoulutasolla voi opiskella liiketoimintaa tai maataloustieteitä hevosnäkökulmalla.

Rakentamassa vaikuttavaa hevosalaa

Hevosala lukuina -tilastojulkaisu on koottu hevosalan hevosalan keskusjärjestöjen, Suomen Hippos ry:n ja Suomen Ratsastajainliitto ry:n, yhteistyönä palvelemaan alan sidosryhmiä, järjestöjä sekä kaikkia alan toimijoita. Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry haluavat yhdessä olla rakentamassa entistä vaikuttavampaa hevosalaa. Tilastojulkaisussa seurataan myös kasvatusta, alan saamia maataloustukia, hevosenlihan tuotantoa ja kulutusta, hevospitopaikkojen määrää kunnittain ja esitellään Mahdollisuuksien hevonen -yhteistyöverkostoa.

Tutustu Hevostalous lukuina 2025