Larsen sijoittui ensimmäisenä suomalaisena maailmancupin pisteille ensimmäisessä Helsinki International Horse Show´ssa Messukeskuksessa vuonna 1986. Hevosena oli Shananigan eli Sanni. Vuonna 1988 ratsukko voitti SM-pronssia. Intohimoinen kilparatsastaja osallistui veteraanien Euroopan mestaruuskilpailuihin vuosina 2021 ja 2022, ja kilpaili viime vuonna ennen sairastumistaan kansallisella tasolla.

Larsen oli aktiivinen myös järjestöpuolella. Ratsastajainliitossa hän toimi 2000-luvulla pitkäaikaisena hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana, ja estejaoksen pitkäaikaisena jäsenenä ja puheenjohtajana. Larsen toimi uransa aikana myös esteratsastuksen ratamestarina, tuomarina ja taitotuomarina. Larsen oli Sun Riders ry:n jäsen, mutta toimi urallaan myös esimerkiksi Vaasan Hubertuksen puheenjohtajana. Larsenille myönnettiin Ratsastajainliiton kultainen ansiomerkki vuonna 2010.

Larsen oli mukana järjestämässä Hamina Bastioni Horse Festivalia, ja toimi tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtajana vuonna 2005. Hänen perustamansa Team Eurohorses -yritys yhdisti voimansa Helsinki Horse Show´n kanssa 2010-luvulla, ja vastasi viime vuosina kokonaan tapahtuman kotimaisten luokkien järjestelyvastuusta.

Ukrainan sodan syttyessä Larsen perusti yhdessä muutaman muun hevosihmisen ja Ratsastajainliiton kanssa UEF Helping Hands -projektin, jonka avulla kerättiin avustustavaraa ja rehua sodan jalkoihin jääneille sadoille tuhansille ukrainalaisille hevosille.

Lämmin osanotto Pekan perheelle ja läheisille. Häntä jää kaipaamaan myös suuri joukko suomalaisia ja ulkomaisia ystäviä.