Hevonen houkuttelee:
Ratsastajia on yli 135.000
 
Ratsastusharrastus jatkaa nousujohteista suosiotaan. Nyt voimakkaimmassa kasvussa on aikuisten harrastajien määrä. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan yli 117.000 suomalaista ratsastaa. Aikuisten harrastajien määrä on noussut kolmessa vuodessa 15.000 henkilöllä, ja kasvua edellisestä tutkimuksesta vuosina 2001-2002 on 31 prosenttia. Kymmenessä vuodessa aikuisten määrä on kolminkertaistunut.

Voimakkaimmin kasvaa 25-45-vuotiaiden naisharrastajien määrä. Alle 18-vuotiaitten ratsastavien lasten ja nuorten määrä on pysynyt ennallaan, mikä tarkoittaa suhteellista kasvua, koska ikäluokat ovat samaan aikaan pienentyneet viidellä prosentilla.
 
Harrastajien lukumäärä 117.000 henkilöä on vuosikeskiarvo. 135.000 harrastajaa oli kesän 2006 ratsastusta harrastavien määrä, heistä aikuisia oli 77.000, lapsia ja nuoria 58.000. Vastaava kesän luku neljä vuotta sitten oli 118.000 harrastajaa, joista aikuisia 61.000, lapsia ja nuoria 57.000.
 
"Ratsastuksesta kiinnostuneet ovat miltei poikkeuksetta naisia. 19-25-vuotiaat ovat selvästi keskimääräistä kiinnostuneempia. Potentiaaliasia harrastajia löytyy melko tasaisesti eripuolilta maat. Mahdollisia ratsastuksen harrastajia ovat suhteellisen hyvin koulutetut, alle 35-vuotiaat naiset, jotka ovat jossain elämänsä vaiheessa ehtineet tutustua lajiin." todetaan SLU:n ja opetusministeriön liikuntagallupissa 2005-06.
 
Ratsastuksen harrastajamäärät, vuosikeskiarvot (Liikuntagallup-tutkimusten mukaisesti)
 
Harrastajamäärät 1994      1997-98    2001-02     2005-06
3-18-vuotiaat        46.500   54.500      53.000        53.000
19-65-vuotiaat      22.000   34.000      49.000        64.000
Yhteensä              68.500   88.500    102.000     117.000
 
Jo hevosen selkään löytäneiden ohella 57.000 henkilöä haluaisi aloittaa ratsastuksen. Vastaava luku, vuonna 2002 julkaistussa tutkimuksessa, oli 54.000. - Merkittävää on, että vuonna 2002 julkaistun tutkimuksen jälkeen 15.000 aikuista aloitti harrastuksen ja kiinnostuneiden määrä on silti kasvussa, kertoo Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall.

Yksi nopeimmin kasvavista harrastuksista
Ratsastuksesta on tullut naisten tärkeä terveys- ja kuntoliikuntamuoto. Harrastajista 92 % on naisia, näin ollen ratsastus on tyttöjen ja naisten urheilulajina merkittävimpiä. Kasvu aikuisten osalta selittyy mm. sillä, että koko perhe tai ainakin äiti on aloittanut ratsastuksen tai tullut uudelleen mukaan yhdessä harrastusta aloittavan tyttärensä kanssa.
- Ratsastus koetaan myös elämyslajina, joka omalta osaltaan lisää lajia harrastavien ja kokeilevien määrää. Etenkin luonnossa ratsastaminen ja vaeltaminen ovat kasvattaneet suosiotaan. Harrastuspaikkoja ja -mahdollisuuksia kaivataan lisää etenkin suurten kaupunkien yhteyteen, jatkaa Sundwall.
 
Miesten ja poikien kohdalla on tapahtunut pieni muutos myönteiseen suuntaan, miespuolisten harrastajien osuus on viime tarkastelujaksosta noussut prosenttiyksiköllä kahdeksaan prosenttiin koko harrastajakunnasta. 3-18-vuotiaita poikia on 2.500 ja aikuisia miehiä liki 7.000.

- Aikuisten miesten osuus ilahduttaa, se antaa uskoa hyvälle kehitykselle myös tulevaisuudessa. Roolimallit ovat tärkeitä. Miesten läsnäolo on myös osoitus siitä, että monessa tapauksessa koko perhe on ryhtynyt harrastamaan ratsastusta, sanoo Sundwall

Ratsastajainliitossa on 41.000 jäsentä 
Harrastajamäärän kasvu näkyy myös Ratsastajainliiton jäsenmäärässä. Marraskuussa liiton alaisiin ratsastusseuroihin kuului yli 37.500 henkilöjäsentä, lisäksi Green Cardin lunastaneita rekisteröityneitä harrastajia oli yli 3.600 henkilöä.
 
- Harrastuksen suosion kasvu näkyy ratsastus- talli- ja varuste- ja muiden hevosalan palveluiden kasvavana kysyntänä. Se tuo myös uusia alan yrityksiä ja parantaa alan ammattilaisten työllisyyttä. Hevosala työllistä suoraan yli 10.000 henkilöä, huomauttaa Sundwall.
 
Erittäin tärkeää ratsastusharrastuksessa ovat turvallisuustason sekä hevostaitojen kehittäminen ja ylläpito. Palveluita, neuvontaa ja opastusta sekä valistusmateriaalia tulisi olla helposti saatavilla, varsinkin yksityishevosten ja -tallien määrän kasvaessa. Hevosen omistaminen ja hoito vaatii paljon tietoa hevosen perustarpeista, luonteesta ja käyttäytymisestä, ravitsemuksesta, terveydenhoidosta ja liikuttamisesta.
 
- Kasvu luo myös paineita kunnissa ratsastusharrastukseen tarkoitukseen mukaisten alueiden ja reitistöjen luomiseksi. Suuria kehityshankkeita on parhaillaan vireillä mm. Espoossa, Vaasassa ja Helsingissä. Hallitun kasvun edellytyksenä on, että puitteet ovat kunnossa. Yhdessä muiden hevosalan järjestöjen kanssa teemme työtä laajalla rintamalla hevoselinkeinon edistämiseksi. Hevoselinkeinon huomioiminen kuntien maankäytön suunnittelussa on alan järjestöjen tärkeimpiä painopistealueita. Ympäristöasiat, hevosten hyvinvointi, alan yritysten palvelujen laatu ja turvallisuus on myös keskeisessä asemassa, jatkaa Sundwall

Suomesta otetaan oppia maailmalla
Yleisimmin ratsastusta harrastetaan ratsastuskouluissa ohjatuilla tunneilla, jossa käytössä on koulutetut opetusratsut. Myös harrastekäyttöön hankittujen yksityishevosten määrä kasvaa, suomessa on 70.000 hevosta, joista 25.000 on ratsukäytössä, ponit ja suomenhevoset mukaan lukien.

Ratsastuskoulut ovat Suomessa pääosin yksityisyrittäjien ylläpitämiä, seurojen ratsastuskouluja toimii maassamme vain muutama. Ratsastajainliiton hyväksymiä ja valvomia ratsastuskouluja ja harrastetalleja on 245.

- Ratsastuskoulujen tarkastus- ja hyväksymisjärjestelmä on maailmassa ainutlaatuinen käytäntö, joka palvelee sekä asiakkaiden, hevosten että yrittäjien yhteisiä etuja. Suomessa marraskuussa vieraillut ratsastusalan tutkintojen suunnittelu- ja yhtenäistämistyöryhmä aikoo kehittää meidän mallimme mukaisen maailmanlaajuisesti sovellettavan järjestelmän, kertoo Sundwall. 
 
- Kuitenkin ratsastus on hieman eriarvoisessa asemassa myös muihin lajeihin verrattuna. Nykyisin ratsastuskouluyrittäjät ottavat osittain kunnan tehtäviä hartioilleen tarjoamalla seuroille ilmaiseksi kerho- ja nuorisotoimintatiloja. Yleensähän kunnat tarjoavat urheiluseuroille vastaavat puitteet, toteaa Sundwall.

Maassamme vain harvalla seuralla on omistuksessaan ratsastukseen liittyviä liikuntatiloja, kuten ratsastushalleja tai kenttiä. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa suuri osa talleista, ratsastushalleista ja -kentistä ovat kuntien rakentamia.
 
Alueelliset ratsastustilastot

Etelä-Suomi
Yhteensä 53 ratsastuskoulua, 9 harrastetallia, 113 ratsastusseuraa
11200 varsinaista henkilöjäsentä, joista
- alle 19-vuotiaita 40,5 % ja yli 19-vuotiaita 59,5 %
- osuus koko SRL:n jäsenistöstä 32,9%

Häme
Yhteensä 34 ratsastuskoulua, 9 harrastetallia, 44 ratsastusseuraa
5000 varsinaista henkilöjäsentä, joista
-  alle 19-vuotiaita 56 %  ja yli 19-vuotiaita 44 %
-  osuus koko SRL:n jäsenistöstä 14,7 %

Itä-Suomi
Yhteensä 22 ratsastuskoulua, 2 harrastetallia, 30 ratsastusseuraa
2500 varsinaista henkilöjäsentä, joista
- alle 19-vuotiaita 45 % ja yli 19-vuotiaita 55 %
- osuus koko SRL:n jäsenistöstä 7,4 %

Kaakkois-Suomi
Yhteensä 15 ratsastuskoulua, 4 harrastetallia, 37 ratsastusseuraa
3200 varsinaista henkilöjäsentä, joista
- alle 19-vuotiaita 40,3 % ja yli 19-vuotiaita 59,7  %
- osuus koko SRL:n jäsenistöstä 9,4 %

Keski-Suomi
Yhteensä 14 ratsastuskoulua, 11 harrastetallia, 19 ratsastusseuraa
1600 varsinaista henkilöjäsentä, joista
- alle 19-vuotiaita 43 % ja yli 19-vuotiaita 57 %
- osuus koko SRL:n jäsenistöstä 4,7 %

Lounais-Suomi
Yhteensä 27 ratsastuskoulua, 12 harrastetallia, 54 ratsastusseuraa
5000 varsinaista henkilöjäsentä, joista
- alle 19-vuotiaita 41,7 % ja yli 19-vuotiaita 58,3  %
- osuus koko SRL:n jäsenistöstä 14,7 %

Pohjanmaa
Yhteensä 17 ratsastuskoulua, 2 harrastetallia, 41 ratsastusseuraa
2600 varsinaista henkilöjäsentä, joista
- alle 19-vuotiaita 43,7 % ja yli 19-vuotiaita 56,3 %
- osuus koko SRL:n jäsenistöstä 7,6 %

Pohjois-Suomi
Yhteensä 9 ratsastuskoulua, 5 harrastetallia, 43 ratsastusseuraa
3110  varsinaista henkilöjäsentä, joista
- alle 19-vuotiaita 44 % ja yli 19-vuotiaita 56 %
- osuus koko SRL:n jäsenistöstä 9,1%