Artikkelin on laatinut hevosjuridiikkaan erikoistunut lakimies Pilvi Rientonen. Rientonen on entinen hevosalan ammattilainen ja nykyinen juristi, joka on hoitanut lukuisia hevosalaan liittyviä oikeudellisia tapauksia; oman laaja-alaisen kokemuksensa kautta Pilvi ymmärtää hevosalaan liittyvät erikoiskysymykset.

Kolmenlaiset sopimukset – ja miksi vain yksi niistä on turvallinen

Sopimuksia on kolmea tyyppiä:

• Kirjallinen sopimus
• Suullinen sopimus
• Konkludenttinen sopimus eli ”hiljainen sopimus”, jossa toiminta osoittaa sopimuksen syntyneen

Suulliset ja hiljaiset sopimukset aiheuttavat eniten ongelmia. Ehtoja ei ole kirjattu ylös, joten myöhemmässä epäselvässä tilanteessa osapuolet voivat muistaa asiat eri tavoin tai ovat alun perin ymmärtäneet ne eri tavalla. Lopulta on hyvin vaikeaa todistaa, mitä oikeasti sovittiin. Siksi kirjallinen sopimus on aina paras ja turvallisin vaihtoehto.

Milloin kirjallinen sopimus kannattaa tehdä?

Lyhyt vastaus: käytännössä aina, kun kyse on hevosista, rahasta ja vastuista. Tyypillisiä tilanteita ovat muun muassa:

1. Työsopimus

Jos jokin sopimus kannattaa tehdä kirjallisena, se on työsopimus. Valitettavan usein hevosalalla työsopimus tehdään vain suullisesti ja joskus jopa kiistellään siitä, onko sopimus syntynyt konkludenttisesti. Kirjallinen sopimus suojaa sekä työnantajan että työntekijän oikeuksia ja tuo selkeyttä työsuhteen ehtoihin.

2. Tallivuokra ja hevosen majoitus

Kirjallinen sopimus kannattaa tehdä myös tilanteissa, joissa esimerkiksi kaverin hevonen tuodaan ”vain hetkeksi” omaan pihaan, eikä kyse olisi edes varsinaisesta vuokratallista. Monet ovat valitettavasti joutuneet tilanteeseen, jossa hevonen jääkin tallinpitäjän vastuulle, eikä omistajasta kuulu enää mitään. Usein nämä hevoset eivät ole myyntiarvoltaan merkittäviä, joten niiden myyminen ei ole helppoa, eikä niitä yleensä voida myöskään lopettaa. Tämän seurauksena hevosesta voi tulla pitkäaikainen taloudellinen ja ajallinen taakka.

3. Kauppatilanteet

Oli kyseessä hevonen, kuljetusväline tai arvokkaampi varuste kuten satula, kirjallinen kauppakirja suojaa molempia osapuolia.

4. Leasing- ja vuokraussopimukset

Hevosen antaminen toisen käyttöön ilman sopimusta on aina iso riski. Sopimuksesta olisi syytä käydä ilmi vähintään seuraavat asiat:

• Sopimuksen osapuolet

• Mihin käyttöön hevonen annetaan ja missä hevosta on tarkoitus pitää
• Kuka vastaa mistäkin kuluista ja mahdollisista vahingoista
• Miten toimitaan, jos jotain sattuu hevoselle tai hevonen menehtyy
• Milloin/miten sopimus alkaa ja päättyy

Hyvän sopimuksen perusta – mitä sen tulee ainakin sisältää?

Hyvän sopimuksen tarkoituksena on poistaa epäselvyydet jo etukäteen. Vähintään seuraavat kohdat tulisi kirjata:

1. Sopimuksen osapuolet

Kuka sopii ja kenen kanssa? Ovatko molemmat osapuolet täysi-ikäisiä?

2. Osapuolten vastuut ja velvollisuudet

Mitä kumpikin lupaa tehdä ja mistä kukin vastaa?

3. Menettely sopimusrikkomustilanteissa

Mitä tapahtuu, jos toinen ei noudata sopimusta?

4. Sopimuksen alkaminen ja päättyminen

• Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva?
• Irtisanomisaika, mikäli toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

5. Erimielisyyksien ratkaisu

• Ensin pyritään aina sovintoon ja neuvotteluun
• Tarvittaessa: käräjäoikeus vai välimiesmenettely?

6. Sovellettava laki ja riidanratkaisupaikka

Tärkeää erityisesti silloin, jos sopimuksella on kansainvälinen ulottuvuus.

Sopimuspohjat – uhka vai mahdollisuus?

Netistä löytyvät sopimuspohjat voivat tuntua helpolta ratkaisulta, mutta niissä on ongelmansa. Jokainen sopimustilanne on yksilöllinen ja yleispohja harvoin huomioi olosuhteiden erityispiirteet. Huonosti laadittu tai puutteellinen sopimus voi olla jopa haitallisempi kuin se, ettei sopimusta olisi lainkaan. Usein parhaaseen lopputulokseen päästään, kun sopimus laaditaan asiantuntijan avustuksella ja juuri kyseiseen tilanteeseen räätälöitynä.

Mitä kaikkea sopimukseen ei voi kirjata?

Vaikka sopimusvapaus Suomessa on laaja, kaikkea ei voi pätevästi sopia – tai vaikka sopisi, ehto ei välttämättä sido osapuolia.

Esimerkiksi:

Mikäli hevosen myyjä kirjaisi kauppakirjaan, että hänellä on ”ensisijainen oikeus ostaa hevonen takaisin, jos se myöhemmin myydään eteenpäin”, tämä ei ole lain mukaan lähtökohtaisesti sitova ehto. Laki ei tunne tällaista etuosto-oikeutta, joten ehtoa ei voi käytännössä pakottaa noudattamaan. Käytännössä tällaista ehtoa saatetaan tehostaa sopimussakolla, mikä ei edelleenkään estä hevosen myymistä kolmannelle, mutta mahdollisesti realisoisi sopimussakon maksettavaksi.

Jotta myöhemmin ei tulisi ikäviä yllätyksiä sopimusten suhteen, olisi tärkeää käyttää niitä laadittaessa asiantuntijaa - Riitely jälkikäteen on lähes poikkeuksetta kalliimpaa.

Tutustu tarkemmin hevosjuridiikkaan 

Tiesithän, että ratsastusseuran SRL-jäsenenä sinulla on maksuttomana käytössäsi Legimian lanseeraama Hevosjuridiikka.fi-palvelu, sekä Legimian maksuton neuvontapuhelin maanantaista torstaihin klo 10–12. Seuran SRL-jäsenenä saat toimeksiannosta -10 %. Legimia on asiakaslähtöinen juridiikan ammattilainen, jossa työn korkea laatu on kunnia-asia. Legimian syvällinen hevosalan tuntemus luo erinomaisen perustan hoitaa menestyksekkäästi hevosjuridiikkaan liittyviä asioita. Lisätietoa eduista löydät sähköisestä Jäsenhuoneesta.

Hevosjuridiikka.fi sivut on laadittu hevosihmisiä varten, sivuilta löytyy kootusti hevosalaa koskevaa tietoa, lainsäädäntöä sekä muuta sääntelyä. Sivuston tavoitteena on tarjota kattavasti tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa.

Artikkeli on kolmiosaisen julkaisusarjan viimeinen, ja se on toteutettu vuosiyhteistyössä Lakiasiaintoimisto Legimian kanssa. Julkaisusarjan muihin osiin voit tutustua täällä.