Hevonen ei valita huonosta ilmasta. Se sopeutuu, kuormittuu ja sairastuu usein vasta ajan myötä. Pöly, ammoniakki, liiallinen kosteus ja hiilidioksidi kuormittavat hengitysteitä, vaikka hevonen ei näyttäisi oireita välittömästi. Huono sisäilma lisää limaneritystä, altistaa tulehduksille ja heikentää vastustuskykyä – usein salakavalasti ja pitkällä aikavälillä.

Kun tallin ilma on puhdas, kuiva ja raikas, hevonen hengittää vapaammin, palautuu tehokkaammin ja voi paremmin. Se näkyy rauhallisempana käytöksenä, parempana suorituskykynä ja terveempänä, pitkäikäisempänä hevosena. Siksi ilmanvaihto on yksi vastuullisen hevosenpidon tärkeimmistä, vaikkakin näkymättömimmistä tekijöistä.

Ilmanvaihto ei ole vain tekniikkaa vaan hevosen arkea

Ilmanvaihdolla tarkoitetaan järjestelmää, joka tuo raitista, happipitoista ilmaa ja vie lämmennyttä, hiidioksidipitoista ilmaa pois. Ilmastoinnilla tarkoitetaan järjestelmää, jossa on ilmanvaihdon lisäksi mahdollisuus tuloilman lämmitykseen ja viilennykseen.

Ilmanvaihtojärjestelmää ratkaistaessa eräs perusvalinnoista on ilmanvaihtotapa. Tapoja on viisi: luonnollinen, alipaineinen, ylipaineinen, tasapaineinen sekä läpivirtausmalli. Ilmanvaihdon toimivuutta voidaan tarkastella esimerkiksi savupanosten avulla.

Ilmanvaihdon toimiminen vaatii, että ilmalla on sekä sisään- että ulostuloreitit. Ovet ja ikkunat voivat olla osa ilman sisääntuloreittejä, mutta pääsääntöisesti ilman tulisi tulla erillisistä, säädettävistä sisääntuloluukusta. Sisääntuloluukkuja ei saa sulkea täysin, ei edes kovimmilla pakkasilla. Jos sisääntuloluukut suljetaan, korvausilma pyrkii sisään mahdollisista vuotokohdista.

Ilmanvaihtojärjestelmä on mahdollista automatisoida siten, että se säätyy automaattisesti lämpötilan, kosteuden ja hiilidioksidin määrän perusteella. Tuuliolosuhteet vaikuttavat ilman laatuun.

Vuodenaika vaikuttaa merkitsevästi talli-ilmaan. Ilman laadun kannalta haasteellisimmat ajat ovat talvella ja syksyllä, jolloin liiallinen kosteus voi muodostua ongelmaksi. Kesällä kuumuus voi aiheuttaa hevosen kehon lämpötilan nousemiseen, ja äärimmillään aiheuttaa kuumastressiä.

Alipaineinen ilmanvaihto yleisin

Alipaineinen ilmanvaihto on Suomessa eniten käytetty ilmanvaihtomalli eläintiloissa. Siinä tuloilma otetaan yleensä sisään seinäluukuista. Ilma poistuu katossa olevien poistoputkin kautta luonnollisesti tai avustettuna poistopuhaltimien avulla. Malli on melko yksinkertainen, mutta vaatii seurantaa. Tallin sisällä olevat karsinarakenteet vaikuttavat ilmankiertoon, samoin kuin avoimina pidettävät ovet. Alipaineinen ilmanvaihto on toimintavarma esimerkiksi sähkökatkojen yhteydessä.

Jos alipaineisessa ilmanvaihdossa ei ole käytössä koneellista poistoa, järjestelmää kutsutaan luonnolliseksi ilmanvaihdoksi. Luonnollinen ilmanvaihto perustuu ajatukseen, että ulkoa virtaa sisään kylmää ilmaa. Eläimistä haihtuvan lämmön vaikutuksesta ulkoa virrannut ilma lämpenee, kohoaa ja poistuu.

Luonnollista ilmanvaihtoa suunniteltaessa on tärkeää, että tuloilmaluukut on sijoitettu riittävän matalalle. Luonnollisen ilmanvaihdon tehoa lisää myös se, jos ilmatila kapenee ylöspäin ts. rakennuksessa ei ole tasaista välikattoa harjakaton alla. Luonnollinen ilmanvaihto on toimiessaan hyvä: se ei kuluta energiaa, ja siten se alentaa kustannuksia. Sen ongelmakohta on järjestelmän riippuvuus kasvattamon ulkopuolella vallitsevasta säästä: kostean ilman vallitessa kosteutta on vaikeaa saada poistetuksi rakennuksesta. Tuuli saattaa muuttaa ilman kulkusuuntia ennalta arvaamattomasti.

Koneellisen poistopuhaltimien käyttö lisää ilman vaihtuvuutta. Lisääntyneen ilmanvaihdon myötä tallin sisäilman hiilidioksidin, ammoniakin, pienhiukkasten ja allergisoivan hevospölyn määrä vähenee. Tämä vähentää tulehdusvasta-aineiden määrää tallissa oleilevien henkilöiden – ratsastajien, hoitajien ja tallityöntekijöiden – veressä.

Näkymättömät kaasut rasittavat hevosen keuhkoja

Ammoniakki on pistävän hajuinen lantakaasu, jonka hajuun turtuu nopeasti. Ilman ammoniakkimäärä on sopiva, kun ihminen ei sitä haista: yleensä ihminen haistaa ammoniakin, kun sen määrä ylittää noin 20 ppm:n pitoisuuden. Tallissa tavoitteena on pitää ammoniakkimäärä alle 10 ppm. Tämän määrän ylitys lisää liman eritystä ja nostaa keuhkojen E. coli -bakteerimäärää. Yli 100 ppm:ään ammoniakkipitoisuus ärsyttää ihmisen silmiä.

Hiilidioksidin liian suuri määrä saattaa aiheuttaa ongelmia etenkin talvella, kun ilmanvaihdon kanssa ollaan liian varovaisia. Hiilidioksidi on väritön, hajuton ja mauton kaasu, joka happea raskaampana painuu lattian rajaan. Keskimäärin talli ilman hiilidioksidipitoisuuden on oltava alle 3000 ppm, jolloin myös ilman happipitoisuus pysyy tavoiteltavan yli 18 % paremmalla puolella. Keskimääräisesti ilmassa on hiilidioksidia ja happea aina yhteensä noin 22 %: hyvässä ilmassa happea on noin 21,7 % ja hiilidioksidia noin 0,3 %. Hiilidioksidin määrää tallissa voidaan merkittävästi vähentää koneellisen ilmanpoiston avulla.

Pöly ja mikrobit – pienet hiukkaset, suuri vaikutus

Tallin ilmassa olevan pölyn määrän pitää olla alle 5 mg / m3. Jos tämä arvo ylittyy, ilma alkaa näyttää selvästi pölyiseltä. Tallin ilman pöly, mikrobit ja muut bioaerosolit ovat peräisin pääosin sonnasta, pehkusta, rehuista sekä eläinten hilseestä ja karvasta.

Niiden määrä ilmassa vaihtelee päivän mittaan: aamulla ruokittaessa ja karsinoiden siivouksen yhteydessä ilmassa on eniten pölyä ja mikrobeita. Pehkumateriaalin valinta vaikuttaa pölyn ja muiden pienhiukkasten määrään tallissa. Toimintatavat, eli miten karsinoita puhdistetaan, ja jopa yksittäisen karsinan sijainti vaikuttaa ilman laatuun koko tallissa.

Hyvin suuri sienten määrä sisäilmassa on vahingollinen sekä ihmisten että eläinten terveydelle, ja ne saattavat aiheuttaa sairastumisen tai allergiaa. Jopa puolet tallin ilmassa leijuvista mikrobeista voi olla sieniä. Yleisimmin löydetään Cladosprorium-, Penicillium- ja Aspergillus-sukuihin kuuluvia sieniä. Aspergillus-suvun sienet muodostavat enimmän osan ilman, pehkun ja heinän mikrobeista. Tallissa ilman sienien määrät voivat olla jopa kaksinkertaisia pihattoon nähden.

Liiallinen kosteus talli-ilman suurimpia haasteita

Tallin sisäilman suhteellinen kosteus on usein kymmenisen yksikköä korkeampi kuin ulkoilman kosteus.  Kosteutta kertyy hevosten hengityksestä, lannasta ja virtsasta sekä muusta tallitoiminnasta, kuten hevosten pesusta ja tallin siivouksesta. Kosteus aiheuttaa kondensaatiota, vahvistaa hajuja sekä lisää pehkusta erittyvän ammoniakin määrää.

Ilmanvaihdon tasoa mitataan yksikkönä, jona koko tallin ilmamassa vaihtuu tunnissa. Ilmanvaihdon tulisi olla niin tehokas, että tallin koko ilmamassa vaihtuu 4–8 kertaa tunnissa. Tämä vähentää ilmassa olevia pienhiukkasia, kondensaatiota, kosteutta, hajuja ja ammoniakkia.

Ihannetilanteessa kosteus poistuu ilmanvaihdon mukana, ja tallin sisäilman kosteus on sama kuin ulkona. Pihaton ilmankosteus ja lämpötila ovat lähestulkoon samat kuin ulkoilmassa, kun taas tallissa ilman lämpötilaan ja kosteuteen pyritään vaikuttamaan esimerkiksi ilmanvaihdon määrän ja mahdollisen lämmityksen avulla.

Kosteuden poistaminen on tärkeää erityisesti talvella. Kun lämpötila on nollassa tai sen alapuolella, ilmanvaihtoa usein pienennetään. Vähentynyt ilmanvaihto johtaa mm. kosteuden lisääntymiseen, ja lisääntynyt kosteus mahdollistaa erilaisten bakteerien, homeiden yms. voimakkaan kasvun.

Kirjoittaja Tiina Harrinkari on Hevosen hyvinvointi -työryhmän jäsen.

Lisää aiheesta mm:

Bøe, K.E., Dragsund, G., Jørgensen, G.H.M. & Fabian-Wheeler, E. 2017. Air quality in Norwegian Horse Stables at Low Outdorr Temperatures. Journal of Equine Veterinary Science 55:44-50 https://doi.org/10.1016/j.jevs.2017.02.007

Haas, D., Fritz, T,, Galler, H., Habib, J., Ofner-Kopeinig, P., Kropsch, M., Zentner, E. &Schalli, M. 2025. Comparative investigation of airborne particulate matter and culturable fingi in horse stables. Atmospehric Pollution Research vol 16 12:102683 https://doi.org/10.1016/j.apr.2025.102683

Elfman, L., Wålinder, R., Riihimäki, M. & Pringle, J. 2011. Air Quality in Horse Stables. https://doi.org/10.5772/18228

Janczarek, I., Wilk, I., Wiśniewska A., Kusy, R., Cikacz, K., Fratczak, M. & Wójcik, P. (2020). Effect of air temperature and humidity in a stable on basic physiological parameters in horses. Animal Science and genetics. 16(3): 55-65. https://doi.org/10.5604/01.3001.0014.4154.

Kic, P., Wohlmuthová, M. & Starostová, L. 2024. Effects on the Indoor Environment in a Stable for Horses: A Case Study. Agriculture 14:1287. https://doi.org/10.3390/agriculture14081287

Wålinder, R. Riihimäki, M., Bohlin, S., Hogstedt, C. Nordqvit, T., Raine, A., Pringle, J. &Elfman, L. 2011. Installation of mechanical ventilation in a horse stable: effects on air quality and human and equine airways. Environ Health Prev Med 16: 264–272. https://doi.org/10.1007/s12199-010-0195-5