Working Equitation on liittymässä Ratsastajainliittoon

22.12.2025

Working Equitation -lajista on 1.1.2026 lähtien tulossa SRL:n alainen kilpailumuoto. Monipuolinen laji koostuu täsmällisyyttä vaativasta kouluratsastuskokeesta, mielenkiintoisesta käsittelykokeesta erilaisine estetehtävineen sekä vauhdikkaasta nopeuskokeesta. Arvokilpailuissa on vielä neljäs osakoe, joka on joukkuemuotoinen karjanerottelu. Lajin tehtävät on kehitetty eteläeurooppalaisten karjapaimenten työtehtäviä vastaaviksi.

Tynnyriesteellä Ada Savolainen ja Girassol PT ox. Kuva Sonja Holma / Hippos-lehti.

Maailmalla suosittu Working Equitation, eli WE, on Suomessa vielä verrattain uusi laji. WE -kilpailut ovat tähän mennessä olleet kotimaassa ratsastusseurojen järjestämiä epävirallisia harjoituskilpailuja. Esimerkiksi Ruotsissa laji on noussut este- ja kouluratsastuksen jälkeen jopa kolmanneksi suosituimmaksi lajiksi kilpailuiden lähtömäärissä. Lajissa kilpaillaan maailmanlaajuisesti. Ensimmäiset WE -arvokilpailut järjestettiin 1996 Italiassa. Lajin alkuperämaat ovat Espanja, Italia ja Ranska, mutta nykyisin WE kuuluu osaksi useiden maiden kansallista kilpailujärjestelmää.

Suomessa Working Equitationissa kilpaillaan tasoilla 1-5. 1-taso vastaa kouluratsastuksen HeC -tasoa. WE -koulukokeen radat ja niiden tehtävät eroavat kuitenkin jonkin verran kilpakouluratsastuksesta. Lajissa on kouluradalla jonkin verran erilaisia elementtejä kuin mitä kouluratsastuksessa on. Esimerkiksi korkeimmalla 5-tasolla koulukoe, kuten myös käsittely- ja nopeuskoe, suoritetaan ratsastaen ohjat yhdessä kädessä. Koulukoe ratsastetaan 20 x 40 metrin kokoisella radalla. Liikkeet arvostellaan arvosanoilla 0-10 ja lisäksi ratsukolle annetaan yleisvaikutelman arvosanat.

Jukka Jokinen ja FWB-tamma De La Nicorette ylittämässä siltaa. Kuva Sonja Holma / Hippos-lehti.

Käsittelykokeessa ratsukko suorittaa erilaisia esteitä mahdollisimman laadukkaasti. Jokaisen esteen suoritus arvostellaan arvosanalla 0-10, ja kuten koulukokeessa, ratsukot saavat lisäksi yleisvaikutelman arvosanat. Estetehtäviin sisältyy erilaisia elementtejä, kuten portti, tynnyreitä, pujotteluita, silta ja pyöröaitaus. Osakokeeseen kuuluu lisäksi tarkkuutta vaativa paimenseipään käsittely. Helpoimmissa luokissa tehtävät ratsastetaan ravissa. Korkeamman tason luokissa askellajina on laukka. Laukanvaihdot askeleessa tulevat mukaan vain korkeimmissa 4-5 -tason luokissa.

Nopeuskokeessa ratsukon nopeus ratkaisee suorittaessa samoja esteitä, yleensä jonkin verran eri järjestyksessä kuin käsittelykokeessa. Tarkoituksena on suorittaa esteet mahdollisimman nopeasti ja puhtaasti eikä tyylipisteitä tässä osakokeessa anneta. Helpoimmissa luokissa tätä osakoetta ei yleensä ratsasteta.

Laji on monipuolista vaihtelua ja tekemistä sekä hevoselle että ratsastajalle. Lajia voi harrastaa hyvin vaikka muiden ratsastuslajien, kuten kouluratsastuksen tai esteratsastuksen ohella. Hevoset innostuvat usein WE -harjoituksista ja ovat niiden tekemisen jälkeen yleensä hyvin iloisia ja ylpeitä suoriutuessaan uudenlaisista tehtävistä. WE auttaa kasvattamaan hevosen ja ratsastajan yhteistyötä, rohkeutta, tasapainoa ja luottamusta toisiinsa myös muissa lajeissa. Laji kehittää myös hevosen kokoamiskykyä tehtäviä suorittaessa.

Suvi Kettunen ja FWB-tamma Desiree Nybacka sulkemassa porttia. Kuva Sonja Holma / Hippos-lehti.

Laji on siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että sitä voi harrastaa ja siinä voi kilpailla ihan minkälaisella hevosella tai ponilla vain. Se sopii hyvin myös ratsastuskoulujen opetustarjontaan. Opetushevosille se on mielekästä tekemistä, kun ne pääsevät keskittymään uusiin asioihin ja miettimään niitä itse. Laji kehittää kaiken tasoisia ratsastajia ja tuo hauskaa monipuolisuutta ratsastukseen. Working Equitationia voi harjoitella myös maasta käsin, vaikka nuorten hevosten ja varsojen kanssa. Reaktiiviset hevoset puolestaan ovat yleensä rauhoittuneet ja saaneet itsevarmuutta ja rohkeutta WE:n kautta.

“Lajissa kaikkein kivointa on, kun kaikki pystyy tekemään tätä. Hevoset ovat niin innoissaan ja ratsastajat ovat ihan fiiliksissä. Ratsastajilla tunnin jälkeen usein silmät loistavat, kun he ovat ylittäneet itsensä ja tehneet asioita, joita eivät olisi uskoneet pystyvänsä hevosensa kanssa tekemään. Sieltä tulee niitä onnistumisia, koska se on niin erilaista hommaa”, kertoo WE -valmentaja, -kilparatsastaja sekä lajin tuomarina ja ratamestarina toimiva Tuija Savolainen innostuneena.

Nora Smolsky ja Chester kellokujassa soittamassa kelloa. Kuva Sonja Holma / Hippos-lehti.

Lajin kansainväliset kilpailusäännöt laatii lajin kansainvälinen kattojärjestö World Association for Working Equitation (WAWE), kun taas helpompien tasojen osalta kunkin maan organisaatio tekee kansalliset sovelluksensa säännöistä. Suomen Ratsastajainliiton alaisena kilpailulajina WE -kilpailuissa tullaan noudattamaan SRL:n yleisiä kilpailusääntöjä. Lajiyhdistys Working Equitation Finland ry (WeFi) kouluttaa WE -tuomareita ja muita toimihenkilöitä. Kilpailutoiminta käynnistyy Suomessa aluksi seuratasolta. Seuratason kilpailut ovat yleensä yksipäiväisiä ja ne sisältävät kaksi tai kolme osakoetta. Korkeammalla tasolla kilpailut voivat olla kaksi tai kolmipäiväisiä ja mukana on kaikki kolme osakoetta. Suomessa kilpaillaan aluksi myös korkeammat tasot yksipäiväisinä.

Laji on helppo aloittaa, sillä WE -radan rakentaminen onnistuu pitkälti jo tavallisella estekalustolla. Esimerkiksi estetolppia voi käyttää tynnyreiden sijaan tai pyöröaitauksen rakentamiseen ja kavaleteista voi rakentaa kujan. Laji on kuitenkin hyvä aloittaa lajia tuntevan valmentajan tai opettajan ohjeistamana, jotta tehtävät tulee tehtyä oikein. WeFi:n nettisivuilla on lista WE -valmentajista ja heidän toimialueistaan. Lisäksi joillain ratsastuskouluilla eri puolella Suomea on tarjonnassaan WE -tunteja tai -kursseja.

Lue lisää: www.wefi.fi