Ratsastuksen tulevaisuutta viitoitettiin SRL100-juhlavuoden avauksessa

15.2.2020

Sata vuotta täyttävän Suomen Ratsastajainliiton juhlavuosi käynnistyi Ratsastuksen tulevaisuus -foorumissa Vantaalla lauantaina. Paikalla oli edustava joukko ratsastuksen vaikuttajia ja aktiivitoimijoita, kaikkiaan yli 250 osallistujaa.

Tulevaisuustutkija Mika Aaltonen piti mielenkiintoisen esitelmän seminaariväelle. Kuva SRL / Hanna Heinonen..

Ratsastuksen tulevaisuutta viitoitettiin SRL100-juhlavuoden avauksessa Vantaalla

Sata vuotta täyttävän Suomen Ratsastajainliiton juhlavuosi käynnistyi Ratsastuksen tulevaisuus -foorumissa Vantaalla lauantaina. Tilaisuudessa haettiin eväitä uuteen strategiaan ja menestystielle huippupuhujien siivittämänä. Paikalla oli edustava joukko ratsastuksen vaikuttajia ja aktiivitoimijoita, kaikkiaan yli 250 osallistujaa.

Maria Gretzer vertasi Suomen ja Ruotsin tilanteita ja inspiroi osanottajia.
Kuva: SRL / Hanna Heinonen.

Ruotsin huippu-urheilun menestysmallin taustatekijät avasi olympiaratsastaja Maria Gretzer, joka on nykyään Kansainvälisen Ratsastajainliiton, FEI:n, urheilijoiden komitean puheenjohtaja ja valmentanut myös Ruotsin esteratsastuksen maajoukkuetta.

Ruotsi on saavuttanut menestystä arvokilpailuissa eri lajeissa moniin lajin valtamaihin verraten rajallisemmilla resursseilla. Tärkeää on järjestelmällinen valmennussysteemi, johan saadaan kaikki kiinnostuneet mukaan. Myös valmentajien oma jatkuva kouluttautuminen on tärkeää.

- Nykysysteemissä teemme valmentajina paljon töitä yhdessä, ei enää niin, että jokainen istuu omalla saarellaan yksin ja pelkää muiden valtaavan sen. Avoin mieli on myös tärkeä, pitää olla valmis haastamaan oma lähestyminen sekä kyetä muuttumaan ja ottamaan askelen eteenpäin, Gretzer sanoo.

- Osaamisen kulttuuri on tärkeä, idoleista ja osaajista pitää olla ylpeä. Suomen Kyra (Kyrklund) todella muutti käsitykseni sileän ratsastuksesta, ja hänellä on ollut minulle suuri merkitys sekä urheilijana että valmentajana. Huippuratsastaja ei ole aina huippuvalmentaja, mutta Kyra on varmasti molempia, Gretzer jatkaa.

Rien van der Schaft painotti hevosten hyvän kohtelun
merkitystä. Kuva: SRL / Hanna Heinonen.

Suomen kouluratsastuksen maajoukkuevalmentaja, hollantilainen Rien van der Schaft haluaa rakentaa osaamiselle entistä laajemman ja vahvemman pohjan.

- Ensimmäisenä valmennuksessa tulevat tietysti ykkösratsastajat. Heistä monet ovat lähteneet maailmalle, heillä on jo hyvä, vahva systeemi ja he menestyvät. Haluan kiinnittää heidän ohellaan huomion nouseviin ratsastajiin Suomessa. Heitä kehittämällä saadaan urheilun taso nousemaan täällä. Kun tulen Suomeen, ja minulle jää aikaa, valmennan mielelläni myös muitakin, jotka haluavat kehittyä huippuratsastajiksi, van der Schaft kertoo.

- Työskentelen mielelläni yhteistyössä nuorempien ikäryhmien valmentajienne kanssa. On myös tärkeää kehittää yhteistyötä hevosten kasvattajien ja omistajien kanssa niin, että he sitoutuvat pitämään hevosia ratsastajien esimerkiksi kohti jotakin tiettyä yhteistä tavoitetta. Kun hevonen tuodaan korkeammalle tasolle sen arvo kasvaa, heille itsellään on hauskaa seurata sen menestystä ja he saavat itsekin nimeä esimerkiksi kasvattajina.

 

Markku Söderberg kertoi Ruotsin ratsastuksen tilanteesta ja haasteista.
Kuva: SRL / Hanna Heinonen.

Suomesta kotoisin oleva Markku Söderberg on asunut Ruotsissa jo vuosia ja tuntee hevosalan sekä valmentajana, ratsastuskoulun vetäjänä että Ruotsin ratsastajainliiton ratsastuskoulu- ja koulutusosaston puheenjohtajana. Parhaillaan hevosen hyvinvointi ja ratsastuksen ”social licence to operate” puhuttavat Ruotsissa, ja keskustelua yritetään pitää hallittuna ja rakentavana. Myös lajikuva muuttuu.

- Ratsastuskoulujen kohderyhmiksi on nähty yhteiskunnan puolesta lapset ja nuoret, mutta käytännössä ratsastusväki vanhenee Ruotsissa. Aloittajat voivat olla jo eläkeiässä, mikä on mukavaa, mutta samalla haastavaa. Yksi kasvanut kohderyhmä ovat aikuiset naiset, joilla on jo isommat lapset. Nyt pohditaan myös paljon, kuinka mukaan urheiluun saataisiin uusruotsalaiset ja maahanmuuttajat, Söderberg kertoo.

Yleisemmällä tasolla näkymiä eteenpäin valotti arvostettu tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen. Ratsastus näyttäytyi hänelle erittäin myönteisenä tuttavuutena.

- Ratsastus on varsin demokraattinen, ei elitistinen laji, ja ihmiset ovat siitä aidosti innostuneita. Tulevaisuus näyttää yksilöiden kannalta siltä, että elinikä kasvaa ja vastuu omasta liikkumisesta ja hyvinvoinnista jää ihmiselle itselleen. Yhteiskunnan tulee ottaa käyttöön kaikki tavat, jotka saavat ihmiset ulos, liikkeelle ja pysymään terveinä. Urheilu ja liikunta tuovat myös erilaisia ihmisiä erilaisista taustoista yhteen, Aaltonen toteaa.

Paneelissa pohdittiin hevosen tulevaisuutta ratsastuksessa

Paneelikeskustelun teemaksi oli valittu hevosen tulevaisuus ratsastuksessa. Onko ratsastuksella yleisön ja yhteiskunnan hyväksyntä. Missä mennään, mitkä ovat uhat, mitkä mahdollisuudet? Puhujina kuultiin sekä SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli että FEI:n valvova eläinlääkäri Kati Niinistö, molemmat hevosihmisiä. Harrastuksen, ratsastuskoulujen, valmennuksen ja kilpailun näkökulman keskusteluun toivat Salla Varenti ja Aki Karhapää.

Kati Pulli kertoi, että eläinsuojelujärjestöt kiinnittävät jatkossa enemmän huomiota hevosten kohteluun.

- Toivottavasti esimerkiksi kilpailuissa on väärinkäytösten suhteen nollatoleranssi ja niihin myös puututaan. On tärkeää seurata tieteellistä tutkimustietoa ja pyrkiä levittämään sitä käyttöön hevosten hyvinvoinnin edistämiseksi.

- Ratsastuskoulut voisivat laittaa nettiin tietoa siitä, miten ne hoitavat omia hevosiaan, jotta asiakkaat voisivat käyttää sitä tallin valinnan välineenä, hän vihjasi.

Kati Niinistö kertoi, että eläinlääketiede on viime vuosina edennyt paljon esimerkiksi hevosen kivun hoidon suhteen.

- Esimerkiksi hevosten hammashoito on kehittynyt valtavasti.

Aki Karhapää kertoi, että hevosalan yrittäjät ovat nykyisin todella tiukoilla taloudellisesti.

- Yksittäiset yrittäjät tarvitsevat apua kehittääkseen esimerkiksi uusia hyvinvointituotteita.  Hevonen täytyy voida ”tuotteistaa” paremmin ilman että sillä ratsastetaan enemmän. Täytyy keksiä muita tapoja, jotta yrittäjät voivat selviytyä haasteistaan.

- Kuten me kaikki harrastajat tiedämme, hevosen kohtaaminen on valtava elämys kenelle tahansa ihmiselle.

Salla Varenti kertoi, että tallinpitäjiltä kysellään usein erikoisia kysymyksiä. Kaupunkilaiset ovat kovin vieraantuneita hevosten elämästä.

- Se on hyvä, että kysytään. Silloin pääsemme kertomaan, miksi teemme kuten teemme.

- Ainutlaatuinen kumppanuus hevosen kanssa on lajimme perusta. Tämä on jotakin, mitä muilla urheilulajeilla ei ole! Hevonen tarjoaa vastapainoa liikkumattomuudelle ja kiireelle. Se tuo merkitystä elämään. Potentiaali on olemassa ja se kulkee neljällä jalalla. Yhteisöllisyys, ulkoilu, vuorovaikutus ovat lajimme vahvuuksia. Meillä on käsittämätön määrä tuotteistamatonta potentiaalia. Täytyy vaan päästää irti urheilukeskeisyydestä omassa ajattelussamme, Varenti kiteytti.

Paneelikeskustelijat: vasemmalta Kati Pulli, Salla Varenti, Kati Niinistö ja Aki Karhapää. Kuva: SRL / Hanna Heinonen.