MTT / Lehdistötiedote 15.7.

Innovatiiviset bioenergia- ja hevosalan maaseutuyritykset menestyvät. Hevostalous ja bioenergia ovat maaseudun nousevia toimialoja, joilla työskentelevät yrittäjät ovat varsin innovatiivisia ja kehityshakuisia. Tämä selvisi MTT:n Innovatiivisuus maaseudun pienyrityksissä, esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous -hankkeessa.

Tutkimukseen haastatelluista uusmaalaisista hevosalan ja pohjoispohjalaisista bioenergia-alan yrityksistä yli 60 prosenttia kehitti tai otti käyttöön innovaatioita. Eniten yrityksissä kehitettiin palveluita, hinnoittelu- ja yhteistyötapoja, ja yleisimmin yrittäjä itse oli vastuussa innovaatioiden kehittämisestä tai käyttöönotosta. Lisäksi kehittämistä tehtiin erityisesti yhteistyössä lähialueiden toimijoiden kanssa.

KOHTUULLINEN INNOVATIIVISUUS JA
TALOUDELLINEN MENESTYMINEN KULKEVAT KÄSI KÄDESSÄ

Tutkimustulosten mukaan ne yritykset, jotka olivat innovatiivisia muutamilla osa-alueilla, menestyivät taloudellisesti useimmiten hyvin. Ne yritykset, jotka olivat innovatiivisia monilla osa-alueilla, menestyivät useimmiten keskinkertaisesti. Jos yritystä ei kehitetty lainkaan, se menestyi taloudellisesti useimmiten heikosti.

- Näyttää siltä, että innovaatiotoiminta joillakin osa-alueilla varmistaa parhaan taloudellisen tuloksen. Se kertoo yrittäjän löytäneen oman menestymiskonseptinsa, seuraavan aikaansa ja kehittävän toimintaansa, kertoo vanhempi tutkija Leena Rantamäki-Lahtinen MTT:stä.

- Innovaatiotoiminta useilla osa-alueilla voi olla merkki yritystoiminnan perusteellisesta muutosprosessista. Se saattaa huonontaa yrityksen taloudellista tulosta, koska kehittämistoiminta lisää kustannuksia. Toisaalta suunnan muutos voi olla välttämätön ja tuo menestystä tulevaisuudessa, Rantamäki-Lahtinen pohtii.

LÄÄKKEEKSI VERKOSTOITUMINEN JA YHTEISTYÖ

Lounaishämäläisillä yrittäjillä oli paljon teknologiaan liittyviä konkreettisia kehittämistarpeita ja myös ideoita siitä, miten omaa yritystä voisi viedä eteenpäin. Uusien ideoiden käytäntöön vieminen koettiin kuitenkin ongelmalliseksi: pienten yritysten omat rahoitusmahdollisuudet ovat rajalliset. Lisäksi talleilla on vaikeuksia saada riittävästi ammattitaitoista työvoimaa, jolloin yrittäjä on sidottu päivittäisten käytännön asioiden pyörittämiseen.

Innovaatiotoimintaa voidaan edistää lisäämällä vuorovaikutusta. Lounaishämäläiset hevosyrittäjät kokivat verkostoitumisen etenkin oman alan sisällä tärkeäksi ja näkivät, että vuorovaikutuksen lisääminen myös muihin kuin oman alan yrittäjiin voisi tuoda lisäarvoa. Ravi- ja ratsastusalan yrittäjät eivät olleet kovin verkostoituneita, vaikka se nähtiin tärkeänä molemmissa yrittäjäryhmissä. Lisäksi paikallisia sidostoimialojen yrityksiä tunnettiin huonosti.

Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrittäjistä suhteessa useampi oli osallistunut kehittämishankkeisiin verrattuna niihin yrittäjiin, jotka eivät olleet harjoittaneet innovaatiotoimintaa lainkaan.

Lounais-Hämeessä kehittämishankkeisiin suhtautuminen oli kaksijakoista: eräät hankkeet olivat olleet pettymyksiä, mutta myös positiivisia kokemuksia oli saatu. Yrittäjät suhtautuivat myönteisesti siihen, että voisivat myös jatkossa osallistua hankkeisiin. Hankkeiden sivutuotteena oli saatu luotua myös uusia yrittäjien välisiä verkostoja. Ongelmana on, että yrittäjillä itsellään ei ole aikaa eikä osaamista hankkeiden hakuun ja hallinnointiin.

MITEN MAASEUTUYRITYSTEN INNOVAATIOITA VOITAISIIN TUKEA?

Maaseudun yrittäjät ovat innovatiivisia, heillä on ideoita ja kehittämistarpeita, jotka täytyisi saada toteutukseen asti. Yrittäjä on keskeinen henkilö viemään ideoita eteenpäin, mutta hän tarvitsee tukea ja verkostoja onnistuakseen haastavassa tehtävässä. Erilaiset välittäjäorganisaatiot kuten alan järjestöt, oppilaitokset ja muut organisaatiot, jotka tuntevat hyvin sekä kyseistä toimialaa, että hankehallintoa ja rahoitusmahdollisuuksia, ovat tärkeässä roolissa. Hankkeiden kautta ne voivat tuoda omaa osaamistaan suoraan yritysten käyttöön ja myös hoitaa hankehallinnan kiemurat.

- Paikallisten yrittäjien välistä verkostoitumista tulisi tukea ja verkostoihin tulisi saada tiiviimmin myös erilaisia sidostoimialojen edustajia. Tukeminen ei edellytä hankkeita, vaan olisi tärkeää saada lisää foorumeita, jossa maaseudun yrittäjät voisivat tavata säännöllisesti ja tehdä esimerkiksi yritysvierailuita toistensa yrityksiin, kannustaa Rantamäki-Lahtinen.

Julkaisut:
Tiilikainen, S. 2009. Innovaatiotoiminta ja taloudellinen menestyminen hevosalan ja bioenergia-alan pienyrityksissä . MTT:n selvityksiä 173 (2009). 76 s.
ISBN 978-952-487-229-4
Saatavissa internetistä osoitteesta http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts173.pdf

Vehmasto, E. 2009. Innovaatiotoiminta Lounais-Hämeen hevostalouden yrityskeskittymässä. MTT:n selvityksiä 172 (2009). 42 s.
ISBN 978-952-487-225-6
Saatavissa internetistä osoitteesta http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts172.pdf

Lisätietoa:
Hankkeen vastuullinen johtaja leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi
Tiedetoimittaja Elina Vehmasto, elina.vehmasto@mtt.fi
Yritystutkija Sanna Tiilikainen, sanna.tiilikainen@helsinki.fi

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille.

Teksti ja lisätietoja www.mtt.fi