1.7.2025

Hevosen unirytmi on polyfaattista, eli uni jakautuu lyhyiksi unijaksoiksi sekä päivällä että yöllä. Suurin osa nukkumisesta on kuitenkin yöaikaan, puolenyön ja aamun kello kuuden välillä, selventää Suomala.

Unen vaiheet

Hevosen unesta noin puoli tuntia on REM- eli vilkeunta, loppuosa unesta on hidasaaltounta eli non-REM -unta. REM on lyhenne sanoista Rapid Eye Movement, mikä tarkoittaa suomeksi silmän nopeaa liikettä. REM-unelle on tyypillistä nopeat silmänliikkeet suljettujen silmäluomien alla, aivojen aktiivisuus, joka muistuttaa valveillaoloa, sekä lihasten täydellinen rentoutuminen.

Suomala kertoo hevosen unen olevan ihmisen unta pirstaleisempaa.  Yksi syy pirstaleisuuteen on se, että hevonen on saaliseläin. Luonnontilassa saaliseläimen on oltava valmiina pakenemaan petoja.

REM-univaiheen aikana hevonen on ”haavoittuvimillaan”, koska lihasjänteys katoaa ja hevosen on oltava makuulla. REM-uni onnistuu hevoselta makaamalla kyljeltään tai päätä makuualustaan tukien rinnan päällä maaten. Hidasaaltounta eli non-REM unta hevonen voi nukkua myös seisoen.

Yhden unijakson pituus on hevosella keskimäärin 40 minuuttia, minkä aikana unen eri vaiheet vuorottelevat. Yhdessä unijaksossa non-REM vaihe kestää noin kuusi minuuttia ja REM-unen kesto on vajaa neljä minuuttia. Unijakson aikana hevonen voi käydä myös lyhyesti hereillä.

Jos hevonen ei pysty nukkumaan riittävästi, sille kertyy univajetta. Unen puute aiheuttaa esimerkiksi uneliaisuutta tai horjumista: hevonen melkein nukahtaa ”kavioilleen”, ja säpsähtäen palauttaa lihasjäntevyyden. Univaje voi vaikuttaa myös suorituskykyyn.

Luo unirauhaa

Hevonen nukkuu parhaiten rauhallisessa tilassa, jonka se kokee turvalliseksi. Makuupaikan on oltava riittävän suuri, alustan pehmeä ja hyvin kuivitettu. Hyvälaatuisen oljen on havaittu olevan makuukäyttäytymistä tukeva kuivike makuupaikkaan. Märkyys ja kovuus haittaavat hevosen nukkumista, samoin jos esimerkiksi pihatossa makuuhallin pinta-ala on liian pieni tai laumadynamiikan vuoksi hevonen ei koe oloaan turvalliseksi. Lauma itsessään luo hevoselle turvaa nukkumista varten, ja ryhmästä eristäminen voi aiheuttaa stressiä.

Nukkumispaikan valaistukseen on syytä kiinnittää huomiota. Yön yli pidettävän valaistuksen on havaittu vähentävän rinnan päällä lepäämistä, mutta esimerkiksi valaistuksen voimakkuuden vaikutuksesta ei ole tietoa. Kesäaikaan nukkumista saattavat häiritä hyönteiset. Lepoa voivat vähentää myös kipu ja nivelvaivat.

Suomala toteaa, että miellyttävä ja riittävän suuri nukkumispaikka ovat tärkeitä hevosen unen turvaamisessa. Pihaton makuuhallissa tilannetta kannattaa seurata kameravalvonnalla, jotta laumadynamiikan toimivuus saadaan varmistettua. Karsinatalleissa tilava karsina ja runsas kuivitus edistävät hyvää unta.

Artikkeli on Hevosen hyvinvointityöryhmän jäsenen Tiina Harrinkarin kirjoittama.

Lisätietoja:
Heli Suomala
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/heli-maria-suomala
https://researchportal.helsinki.fi/fi/projects/sleepless-in-the-stable