Julkaistu 14.5.2025
 

Hevonen puolustautuu oletetussa vaaratilanteessa pakenemalla ja hyökkää vain, jos pakomahdollisuutta ei ole. Laumasta ja lajitovereista hevonen hakee turvaa sillä useampi silmä- ja korvapari havainnoi ympäristöä mahdollisen vaaran varalta paremmin ja tarkemmin.

Tämän myötä on hevosesta kehittynyt poikkeuksellisen taitava toisten yksilöiden käyttäytymisen tarkkailija ja tulkitsija. Se aistii pienimmätkin muutokset lajitoveriensa käyttäytymisessä ja havainnoi erityisesti sydämen sykettä, hengitystiheyttä, mahdollista lisääntyvää adrenaliinin eritystä ja kehon liikkeitä sekä asentoja. Jos näissä tapahtuu muutoksia voi olla, että vaara uhkaa ja silloin on viisainta paeta välittömästi.

Suuri osa nykyhevosista viettää päivittäin useita tunteja ihmisten kanssa. Näin ollen hevosille on kehittynyt taito lukea meitä ihmisiä samankaltaisesti ja samoin perustein kuin lajitovereitaan.

Hevonen heijastaa ihmisen käyttäytymistä

Olemukseltaan ja eleiltään rauhallinen ihminen välittää hevoselle turvallisuuden tunnetta. On hyvä myös muistaa, että vaikka hevonen ei juurikaan ymmärrä yksittäisten sanojen merkitystä äänenpainot ja ihmisen kehonkielen se ymmärtää sitäkin paremmin.

Sitä vastoin pelokas tai ärtynyt käsittelijä ja ratsastaja välittää hevoselle mahdollisen uhkaavan vaaran merkkejä ja saa näin omalla käytöksellään hevosen varuilleen.

Ihmisen on käytännössä lähes mahdotonta peittää pelkoaan hevoselta. Vanha ohje ”älä näytä sille pelkoasi” ei todellakaan pidä paikkaansa koska hevonen havainnoi ihmistä niin tarkasti. Jos pelottaa kannattaa pyrkiä tutustumaan ensin johonkin lempeään ja rauhalliseen hevoseen ja opetella sen kanssa lukemaan hevosen kehonkieltä ja ilmeitä.

Millä mielellä lähestyt hevosta?

Entäpä sitten kun tulet tallille myöhässä, koulussa tai töissä on ollut huono päivä, syömisetkin ovat jääneet vähiin ja kaiken lisäksi sinulle on jaettu tunnille hevonen, jonka kanssa tuntuu, että kemiat eivät kohtaa?

Olet jo etukäteen varma, että tunti menee huonosti ja jo kuntoon laitettaessa hevonen käyttäytyy ärsyttävästi. Tunnin jälkeen toteat, että oikeassa olit, kaikki todellakin meni aivan pieleen. Tässä tilanteessa sinun kannattaisi pysähtyä miettimään mikä osuus omalla mielentilallasi ja käyttäytymiselläsi oli tunnin kulkuun.

Ärtyneen käsittelijän eleet ovat äkkinäisiä ja hevosen kannalta varmasti uhkaavan tuntuisia. Sama tilanne jatkuu selästä käsin, kaikki avut ovat liioitellun voimakkaita eikä ratsastaja juurikaan keskity kuuntelemaan ja tunnistamaan hevosen reaktioita. Kun ratsastajan ja hevosen välinen kieli ei toimi hevonen usein jossain vaiheessa sulkeutuu ja todellakin lopettaa ratsastajan kuuntelemisen koska sen kannalta avuissa ei ole järkeä.

Mieti, millä mielellä lähestyt hevosta ja ratsastat. Yhteistyö toimii vain, kun hevonen tuntee olonsa turvalliseksi ja viestit ratsastajan ja hevosen välillä kulkevat molempiin suuntiin.

Miten itse voi vaikuttaa onnistumisiin harjoittelussa ja kilpailuissa

• Mielikuvaharjoittelu ja positiivinen visualisointi
• Positiivinen itsepuhe
• Terveelliset elämäntavat, kuten riittävä uni, oikea ja optimoitu ravitsemus ja liikunta
• Rentoutumisharjoitukset
• Tavoitteiden asettaminen niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä
• Rutiinit
• Tukiverkostot, kuten perhe, valmentaja tai ratsastuksenopettaja,
• Häiriötekijöiden poistaminen, keskittyminen oleelliseen
• Iloitseminen onnistumisista ja saavutetuista tavoitteista

Kirjoittaja on Hevosen hyvinvointi -työryhmän jäsen Tiina Tarkkala

Lähteet:
Visser et al (2008): Does Horse Temperament Influence Horse-RIder Cooperation? https://doi.org/10.1080/10888700802101254

Bridgeman (2009) The working relationship between horse and rider during training and competition for equestrian sports https://research.usq.edu.au/item/9z6qy/the-working-relationship-between-horse-and-rider-during-training-and-competition-for-equestrian-sports

Boissy A et al., (2007) Assessment of positive emotions in animals to improve their welfare. Physiol. Behav.,92(3).375-397