Miten löydän itselleni sopivan ratsastusryhmän?
Aivan uudelle ratsastuksen harrastajalle sopivat parhaiten ratsastuksen alkeiskurssit, joilla harjoitellaan kaikki asiat aivan perusteista lähtien. Alkeiskurssille tarvitset mukaasi vain avointa mieltä. Kurssilla harjoitellaan myös tallissa toimimista sekä hevosen hoitamista.

Alkeiskursseja löydät helposti esimerkiksi Hopotista.

Kokeneempi ratsastaja löytää parhaiten sopivan ryhmän oman taitotason mukaisesti. Opettaja pystyy myös muokkaamaan ratsastustunnin jokaiselle sopivaksi, vaikka taso hiukan vaihtelisi ratsastajien välillä.

Milloin voi aloittaa ratsastuksen?
Alkeiskurssin ikärajana on yleensä seitsemän tai kahdeksan vuotta, sen sijaan ylärajaa ei ole. Osalla talleista lapsille ja aikuisille järjestetään omat alkeiskurssinsa, osalla eri-ikäiset ratsastavat samassa ryhmässä. Jollain talleilla järjestetään mini-/talutustunteja lapsille, jotka ovat liian nuoria alkeiskursseille.

Milloin liityn seuran jäseneksi?

Kun harrastus kokeilujen tai alkeiskurssin jälkeen jatkuu, on tullut aika liittyä ratsastusseuran jäseneksi. SRL:n jäsentalleilla ja ratsastuskouluissa ratsastavien tulee olla ratsastusseuran jäseniä. Kannattaa tutustua paikallisen ratsastusseuran toimintaan. Seurat järjestävät erilaista toimintaa, kuten hevoskerhoja, luentoja, tapahtumia ja retkiä, minkä lisäksi seuran jäsenet saavat Ratsastajainliiton jäsenedut, joista tärkeimmät mm. urheiluvakuutus ja Hippos-lehti. Lisätietoja SRL:n jäseneduista ja jäsenyydestä.

Mitä ratsastustunti pitää sisällään?
Tallille kannattaa saapua hyvissä ajoin, noin puoli tuntia ennen omaa ratsastustuntia. Hevosen varustaminen ja hoitaminen ennen ja jälkeen ratsastustunnin on osa ratsastustunnin kokonaisuutta.

Itse ratsastustunti alkaa usein sillä, että hevoset seisovat rinnakkain keskellä kenttää ns. kaarrossa. Silloin hevoset ovat paikallaan ja ratsastaja nousee selkään. Ihan aluksi ratsastetaan käyntiä ympäri kenttää vapain ohjin, eli hevosta verrytellään ensin käynnissä. Alkukäynnin jälkeen ryhdytään tunnista riippuen ravaamaan, työskentelyä voidaan jatkaa myös käynnissä. Alkuravit suoritetaan kevyessä ravissa, eli ratsastaja nousee satulasta ylös joka toisella askeleella. Alkeiskurssilla kevyttä ravia harjoitellaan lyhyitä pätkiä kerrallaan ja usein mukana on taluttaja.

Ratsastuksenopettaja suunnittelee tehtävät tunnin tason mukaan. Tunti voi olla painottunut johonkin tiettyyn tehtävään, kuten vaikkapa laukannoston opetteluun. Myös ratsastusradan teitä harjoitellaan. Ratsastustunnin loppupuolella hevosia palautellaan työskentelystä pitkin ohjin kävellen. Aivan lopuksi kaarretaan samoin kuin tunnin aluksi kentän keskelle kaartoon laskeutumaan ratsailta.


Mitä ratsastustunti maksaa?
Ratsastustuntien hinnat vaihtelevat tallista, tuntimuodosta ja paikkakunnasta riippuen noin 25 eurosta 60 euroon. Pienryhmässä ratsastaminen ja yksityistunnit maksavat ns. perustuntia enemmän. Ratsastustunnin hintaan kuuluu hevonen varusteineen, opetus ja mahdolliset lainavarusteet ratsastajalle. Ratsastustunnin hintaan vaikuttavat siis kaikki hevosten ylläpidosta muodostuvat kustannukset ja opetushenkilöstön palkkakustannukset.

Missä vaiheessa minun pitää hankkia oma kypärä?
Tallilta voi lainata harrastuksen alkuun kypärän. Kun harrastus vakiintuu, oma kypärä on usein ensimmäinen hankinta. Hyvän ja turvallisen kypärän (VG1 -standardin täyttävän) saa jo muutamalla kympillä.

Miten opin hoitamaan hevosta?
Hevosen hoitaminen on oleellinen osa harrastusta. Ratsastuksen alkeiskurssilla harjoitellaan myös hevostaitoja. Hevosta oppii parhaiten hoitamaan harjoittelemalla asioita käytännössä. Hyödyllistä tietoa saa myös seuraamalla osaavien ratsastajien tai ratsastuksenopettajan toimintaa. Moni talli ja ratsastusseura järjestää erilaisia hevoskerhoja ja hevostaitokursseja, joilta saa lisätietoa hevosen käsittelystä ja hoitamisesta. Ja aina kannattaa kysyä!  

Kuinka nopeasti opin ratsastamaan?
Ratsastuksen perustaitojen oppiminen riippuu paljon ihmisestä. Jollain saattaa olla luonnostaan hyvä tasapaino ja kehonhallinta, jolloin oppiminen on nopeampaa. Ja mitä enemmän ratsastaa, sitä nopeammin oppii. Usein muutaman vuoden ratsastamisen jälkeen tasapaino on kehittynyt ja ratsastaja osaa monia perusasioita. Toisaalta ratsastus on lajina vaativa, eikä aivan valmiiksi tulla koskaan.

Kuinka turvallista ratsastusharrastus on?
Kaikkeen eläinten kanssa toimimiseen liittyy riskejä. Aloittelevan ratsastajan on hyvä valita Ratsastajainliiton jäsentalli, jossa hevoset ovat tottuneita monenlaisiin ratsastajiin. Ratsastuksenopettaja valitsee jokaiselle ratsastajalle juuri omaan tasoon sopivan hevosen ja vastaa toiminnan turvallisuudesta. Hevonen on eläimenä vaistojensa varassa toimiva pakoeläin, ja rauhallisinkin yksilö voi pelästyä. Hevosen selästä voi pudota. Useimmiten putoaminen on kuitenkin vain muksahdus, eikä mitään säikähdystä suurempaa satu.

Mikä on Green Card?
Green Card on ratsastuksen vakuutuskortti, joka on tarkoitettu Ratsastajainliiton jäsentalleilla ratsastaville harrastajille. Vakuutus kattaa kaikki ratsastukseen ja hevosen käsittelyyn liittyvät tapaturmat. Ratsastaja saa Green Card -vakuutuskortin lunastuksen yhteydessä myös Nouse Ratsaille -opasvihkosen harrastuksen tueksi. Green Cardin lisäksi on mahdollista myös hankkia Green Card Plus -vakuutuskortti, johon on liitetty urheiluvakuutuksen lisäksi myös ratsastusaiheisen Hippos-lehden vuosikerta. Molemmat vakuutuskortit voi tilata Ratsastajainliiton nettisivuilta.

Koska olen valmis kilpailemaan?
Oma ratsastuksenopettaja on paras arvioimaan taitotason, milloin ratsastaja on valmis kilpailuihin. Muutaman vuoden ratsastuskokemus on usein tarpeen. Talleilla järjestetään aivan pieniä tallikilpailuja, joista on hyvä aloittaa.

Milloin oma hevonen?
Hevosen omistaminen on monen harrastajan pitkäaikainen haave. Oma hevonen vaatii kuitenkin jo paljon osaamista niin hevosen hoidosta kuin ratsastamisestakin. Vaikka hevonen asuisi täysihoitotallilla, hevosen liikuttaminen on täysin omistajan vastuulla. Terve aikuinen hevonen tarvitsee liikuntaa noin kuusi kertaa viikossa. Hevosen omistaminen vaatii myös taloudellista panostusta huomattavasti enemmän kuin ratsastuskoulussa ratsastaminen. Tallivuokra on vain yksi menoerä, omankin hevosen kanssa tulee käydä opetuksessa ja valmennuksissa. Lisäksi hevonen tarvitsee uudet kengät 6-8 viikon välein, sopivat varusteet, matolääkityksen, rokotukset sekä eläinlääkärin tekemät hampaiden raspaukset. Hevonen voi myös sairastua, jolloin se pitää viedä hevosklinikalle. Tämän lisäksi tulevat vielä vakuutukset, kilpailutoimintaan liittyvät maksut ja mahdolliset muut, yllättävätkin, kustannukset.

On hyvä muistaa, että ratsastaa voi hyvin lopun elämänsä ilman omaa hevosta. Hevosen omistaminen on vastuutehtävä, jota kannattaa miettiä tarkkaan.