Opetusministeri Henna Virkkunen
myönteisellä kannalla hankkeeseen


Hevosopisto Ypäjällä tavoittelee kasvua Euroopan suurimmaksi alan koulutusyksiköksi nostamalla perustutkintotason opiskelijapaikkojen määrää 150:llä vuodessa vuoteen 2015 mennessä. Tarkoituksena on tehostaa alan koulutusta ja vastata kysyntään, sillä Hevosopisto ei pysty tarjoamaan tällä hetkellä paikkaa läheskään kaikille sinne pyrkiville. Lisäksi aikuiskoulutuksen puolella tarpeet ja kysyntä on suurta.

Hevosopistolaiset esittelivät suunnitelmaansa tiistaina illalla paikan päälle vierailleelle opetusministeri Henna Virkkuselle ja Kokoomuksen kansanedustaja Jari Heinoselle, joka on mukana mm. eduskunnan sivistysvaliokunnassa. Molemmilla on vahva ratsastustausta.

- Hevosala tarvitsee osaajia tänään ja tulevaisuudessa. Hevosopistolta valmistuneet edustavat alan ehdotonta huippua ja heille löytyy kysyntää työmarkkinoilla.  Osittaisella keskittämisellä alalle saataisiin ammattilaisia kustannustehokkaasti, mitä myös Suomen Ratsastajainliitto ja Hippos puoltavat, Hevosopiston toimitusjohtaja Petri Meller sanoo.


Vierailunsa sivussa Virkkunen pääsi rakkaan nuoruudenharrastuksensa pariin Sannen satulassa Opistohallissa. Virkkunen aloitti ratsastuksen viisivuotiaana ja hän on kilpaillut aktiivisesti esteratsastuksessa. Nuorena hän työskenteli ratsuttajana muutaman vuoden suurella ammattitallilla Tanskassa kilpaillen myös esteillä silloisella hevosellaan Acrobatilla. Nyt taukoa on ollut seitsemän vuotta lukuunottamatta ratsastustuokiota Hippos-lehden juttukuvauksissa keväällä.

Virkkunen näkee hankkeelle monta hyvää perustetta.

- Suhtaudun hyvin myönteisesti ajatuksiin, joita täällä esitettiin opiskelijapaikkojen määrän kasvattamisesta. Hevosopistolla on siihen vahva pohja. Täällä on hyvät fasiliteetit, joita pyritään koko ajan kehittämään sekä motivoitunut ja osaava henkilöstö. Koulutuksen laatu on korkea ja läpäisy ja työllistyvyys ovat erittäin hyvät täältä valmistuneilla. Monen nuoren unelma on päästä tänne opiskelemaan, mutta se ei ole välttämättä helppoa, Virkkunen sanoo. 

Tällä hetkellä hevosalan koulutusta tarjoaa Hevosopiston ohella viisi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä oppilaitosta. Maantieteellinen painotus osuu Länsi-Suomeen. Hevosopisto on Virkkusen mukaan selkeästi valtakunnallinen toimija ja erityistapaus joukossa.

Virkkusen haaveena on vielä joskus oma holsteinratsu.

- Hevosalan koulutuksen kysyntä on viime vuosina kasvanut todella paljon, mutta ongelma on se, että oppilaitosten välillä on aika isot erot vetovoimassa. Kevään yhteishaussa oli 1,3 hakijaa yhtä alan opiskelupaikkaa kohti, mutta tässä oli todella isot erot oppilaitosten välillä. Meillä on selvästi sellaisia oppilaitoksia, joihin on vähemmän ensisijaisia hakijoita kuin aloituspaikkoja, mikä ei tietystikään ole hyvä signaali. Kun Ypäjällä on toiveita laajentaa toimintaansa, valtakunnallisesti se tarkoittaa, että osa oppilaitoksista, joissa koulutuksen vetovoima ja laatu eivät ole niin hyvällä tasolla, joutuisivat luopumaan omasta koulutuksestaan, Virkkunen jatkaa.

Hevosopistolla tehtyjen selvitysten perusteella käytännössä kaikki Ypäjältä valmistuneet ovat sijoittuneet viime vuosina suoraan työelämään. Isolla osalla opiskelijoista tuleva työpaikka on tiedossa jo opiskeluaikana.

- Se mihin meidän pitää poliitikkoina kiinnittää huomiota, on laadullinen työllistyminen. Meillä ei ole varaa kouluttaa nuoria niin, ettei heille löydy työpaikkaa. Ypäjällä työllistyminen on ollut erittäin hyvä, Heinonen puolestaan painottaa.

Timo Heinonen on aloittanut oman ratsastusharrastuksensa parikymppisenä. Kiireisen työnsä lomansa hän pyrkii ratsastamaan 1-3 kertaa viikossa.

- Ratsastuksen opettajia valmistuu tällä hetkellä selkeästi vähemmän kuin on kysyntää. Ratsastuksen suosio kasvaa jatkuvasti ja tämä on tuskin mikään ohimenevä trendi, Virkkunen muistuttaa.

Heinosen mukaan satulassa unohtuvat sekä valtiovallan että perhe-elämän huolet, kun vaikea laji vaatii täydellisen keskittymisen.

Mikäli suunnitelma toteutuu opetusministeriön tuella, vuonna 2015 Hevosopiston tunnusluvut olisivat aivan omaa sarjaansa. Opisto olisi silloin Euroopan suurin alan oppilaitos ja suunnannäyttäjä ajaen mittakaavassa ohi jopa Ranskan Saumurin. Hevosopiston liikevaihto olisi noin 12 miljoonaa eroa vuodessa, työntekijöitä olisi reilu 120, perustutkinnon suorittajia 400 ja heidän ohellaan kävisi 150 opiskelijaa ammatillisessa lisäkoulutuksessa.

Hevosopiston mittavat kiinteistöt
sekä mahdollisuus että taakka

Hevosopiston mittavat puitteet 300 hehtaarin tiluksilla tarjoavat paljon, mutta samalla niiden ylläpito on vaativaa.  Valtion Hevosopistolle luovuttamien kiinteistöjen reaaliarvo noin 45 miljoonaa euroa. Osa rakennuksista on ollut käytössä jo 1930-luvulta. Niiden kunnossapitoon ja peruskorjauksiin arvioidaan tarvittavan 900.000 euroa vuodessa, kun viime vuosina siihen on käytetty 300-450.000 vuodessa. Näin ollen kiinteistöjen ja alueiden peruskunto huononee pikkuhiljaa. Jotta puitteet saataisiin tehokkaampaan käyttöön ja sitä kautta lisää varoja ylläpitoon ja kunnostukseen, nähdään että Hevosopiston toimintaa tulisi kasvattaa.

-  Tapahtumia ei voida järjestää enempää, sillä niiden määrä, 180, on viime vuosina nostettu maksimiin. Järkevin vaihtoehto olisi lisätä opiskelijapaikkoja 250:tä 400:aan. Hevosopistolla ei tarvita uusia rakennusinvestointeja opetukseen, lisähenkilöstön tarvekin olisi vain 8-10 työntekijää, eli opiskelijapaikkojen lisäykseen voitaisiin lähteä todella tehokkaasti pienellä lisäpanoksella, mikä olisi rahallisestikin erittäin järkevää, Meller painottaa.

Hevosopisto pystyisi ottamaan heti tammikuussa vastaan 50 lisäopiskelijaa ja sadalle muulle tarvittavat asuintilat saadaan Ypäjän kunnan ja Ypäjän Opikelija-Asunnot Oy:n kanssa yhteistyössä pystyyn hyvinkin nopeasti.

Hevosopiston historiaa         
1933  Puolustusvoimien remonttikoulu muutti Ypäjälle 1.10. mukanaan 104 hevosta
1937 Valtion hevossiittola ja hevoshoitokoulu aloittavat
1948 (1946 perustetusta) kengityskoulusta tuli maatalousseppäkoulu
1966  Maataloudelliset oppilaitokset muuttavat nimeään Ypäjän maatalousoppilaitokseksi
1972 Suomen Ratsastusopisto aloittaa toimintansa
1973 Ensimmäinen Finnderby järjestetään
1985 Aloitetaan 4-tallin ja Ypäjä-hallin rakentaminen
1987 Hevosenhoitajalinja muuttuu kaksivuotiseksi
1993 Ypäjän hevostalousoppilaitos ja Suomen ratsastusopisto yhdistyvät Hevosopisto Oy:ksi