Pro Olympiamaneesihanke harppoo eteenpäin

1.6.2010

Pro Olympiamaneesihanke harppoo eteenpäin kansanedustajien vetovoimalla

Ruskeasuon ratsastushalli Helsingissä
halutaan alkuperäiseen käyttöönsä ratsastukselle

Ruskeasuon ratsastushalli Helsingissä halutaan saada kokonaisuudessaan alkuperäiseen käyttöönsä ratsastukseen. Hanketta on lähtenyt tukemaan aktiivisesti kaksi kansanedustajaa. Kansanedustaja Leena Harkimo on allekirjoittanut Helsingin kaupungille suunnatun aloitteen asiasta. Hankkeen kummina on myös kansainvälisesti tunnetuin kilparatsastajamme Kyra Kyrklund.

Kansanedustaja Leena Harkimo on valjastautunut viemään maneesihanketta eteenpäin.

Kansanedustaja Katri Komi on puolestaan jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien Ruskeasuon ratsastuskeskusta: "Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Olympiamaneesi voidaan palauttaa alkuperäiseen asuunsa ja käyttötarkoitukseensa sekä turvata samalla ratsastuksen eri lajien toiminta?"

Hanketta ajaa vuonna 2008 perustettu yhdistys Pro Olympiamaneesi ry. Virallinen aloite on jätetty 15. huhtikuuta Helsingin kaupunginsuunnittelulautakunnalle, Helsingin liikuntalautakunnalle, Helsingin kaupunginmuseolle ja tiedoksi Museovirastolle. Aloitteen allekirjoittajina ovat kansanedustaja Leena Harkimo, Pro Olympiamaneesi ry:n puheenjohtaja Erkki Wuolijoki sekä Suomen Ratsastajainliiton pääsihteeri Fred Sundwall.

Helsingin Ruskeasuolla toimiva upea ratsastuskeskus pantiin pystyyn vuoden 1940 olympialaisia varten, jotka sitten pidettiin vasta 1952 sotien päätyttyä. Ratsastuskeskus kuuluu kulttuurihistoriallisesti samaan kastiin mm. Olympiastadionin, Soutustadionin ja Velodromin kanssa.
Ratsastustoiminta oli Suomessa alkuvaiheessa pitkälti armeijan varassa. Kansalliset kilpailut järjestettiin yleensä varuskunnissa ja niiden toimesta, ja kilpailijat olivat pääsääntöisesti upseereita armeijan hevosilla. Sotien jälkeen näytti siltä, että ratsastusurheilu tekee kuolemaa Suomessa. Kun 1950-60-luvun taitteessa armeija alkoi luopua hevosistaan, ratsastusharrastuskin näivettyi. Oli siis perusteltua remontoida historiallinen halli 1960-luvun alussa myös muiden urheilulajien käyttöön.

Pro Olympiamaneesi ry:n merkittävä vaikuttaja arkkitehti Marjatta Hara-Pietilä ja hankkeen allekirjoittaja, kansanedustaja Leena Harkimo.

Ratsastajille jätettiin tällöin vain pieni pätkä hallin päästä, mikä ei täytä nykypäivänä minkään ratsastuksen lajin kansallisia tai kansainvälisiä tilavaatimuksia. Ratsastus kääntyi 1960-luvun puolivälistä alkaen huikeaan nousuun sekä kilpalajina että harrastuksena, ja nykyään se on yksi naisten ja tyttöjen suosituimpia liikuntalajeja. Koko Suomessa harrastajakuntaa on noin 150.000, ja yksinomaan pääkaupunkiseudulla ratsastajia on yli 15.000 Nyt tarve kunnollisen kokoiselle ratsastushallille Helsingissä on todella suuri ja hyvin perusteltu.

Erittäin hyvin suunniteltu halli oli alunperin 100 metriä pitkä ja katsomotiloja oli 4500 hengelle. Tällainen tila olisi aivan välttämätön pääkaupungissamme. Vastaavat lämmitetyt tilat löytyvät nykyisin Ypäjältä 130 km:n päästä Helsingistä.

Ruskeasuon ratsastuskeskus on kansainvälisestikin poikkeuksellinen paikka - pääkaupungin keskustassa ja ratsastaen voisi liikkua kymmeniä kilometrejä vaikkapa Tuomarinkylän ratsastuskeskukseen Keskuspuiston halki, jos se olisi sallittua. Teitä ja polkuja on loputtomiin. On erittäin tärkeää tarjota harrastusmahdollisuuksia tasa-arvoisesti mahdollisimman monelle. Suurin osa helsinkiläisistä joutuu etsimään ratsastusmahdollisuutensa pitkien matkojen takaa. Ruskeasuolle harrastajat pääsevät ratikalla.

Ruskeasuon kahdessa tallirakennuksessa asuu tällä hetkellä toistasataa ratsuhevosta, jotka palvelevat niin vasta-alkajia kuin huipulle edistyneitä ratsastuksen harrastajia. Alkuperäisissä suunnitelmissa oli tallirakennuksia peräti kolme. Virkistysmielessä toimintoja olisi mahdollista kehittää vieläkin enemmän kaupungin asukkaita palveleviksi esimerkiksi talutusratsastuksineen ja hevosajeluineen.
 
Hankkeen kotisivut: http://www.olympiamaneesi.fi/
Katri Komin kirjallinen kysymys: http://www.olympiamaneesi.fi/katrikomi.html

Tiedote: Anneli Merikoski