Minna oli henkeen ja vereen heppatyttö. Hän löysi matkaratsastuksen pariin 2000-luvun alussa osallistuessaan Valkealassa järjestettylle starttikurssille, ja sen jälkeen laji vei  hänet mennessään. Vuosi tämän jälkeen Minna järjesti matkaratsastuskilpailut Paimiossa 9.6.2001.

Minnalla oli itsellään entinen lämminveriravuri O`boy, mutta melko pian hän osti itselleen aina haaveilemansa arabin Khamsin Ox:n. Minna halusi panostaa lajiin tosissaan, ja siitäkin syystä arabi oli hänen valintansa.

Minna ehti kilpailla ”Kemsin” kanssa useammat matkaratsastuskisat. Tein hänen kanssaan useammat kisareissut ympäri Suomea, ja ratsastimme yhdessä tuhansia harjoituskilometrejä. Kommelluksilta ei aina vältytty ja välillä oli myös vauhtia ja vaaratilanteita. Kemsi kun ei ollut helpoimmasta päästä, vaikka ruuna olikin. Kemsiä piti osata käsitellä silkkihansikkain ja sen Minna kyllä osasi. Tulisieluinen arabi kuitenkin loukkasi itsensä siten, että pitkistä matkoista oli luovuttava.

Minna kuitenkin halusi osallistua kisojen järjestämiseen ja järjestikin Varsinais-Suomessa useammat matkaratsastuskilpailut. Hän toimi myös useammassa matkaratsastusseurassa aktiivina elämänsä aikana. Minnalla oli aito halu tuoda matkaratsastusta lajina ihmisten tietoisuuteen ja saada lisää harrastajia lajin pariin.

Minnasta oli helppo tykätä, hän oli positiivinen, elämäniloinen ja huumorintajuinen. Minna oli hyvä puhumaan, ja puhuikin helposti maanomistajia ympäri, kun lupia reitteihin kyseltiin. Minna teetti itselleen vielä 2013 arabiristeytysvarsan, mistä hän haaveili vielä saavansa itselleen hevosen matkaratsastuksen pariin.  Kilpailemaan Minna ei valitettavasti kuitenkaan koskaan ”Haban” kanssa päässyt. Hän kuitenkin jatkoi matkaratsastuksen parissa aktiivisesti tästä huolimatta yrittäen saada lajia kasvamaan.

Vuonna 2021 Minna sai huonoja uutisia, häneltä oli löydetty aivokasvain. Samana vuonna Minnalle rakas ”Kemsi” ruuna jouduttiin saattelemaan sateenkaarisilloille 27-vuotiaana. Minna taisteli sairautta vastaan viisi vuotta, mutta hävisi lopulta taistelun syyskuussa 2026. Minnan hersyvää naurua ja elämäniloista asennetta jäivät monet kaipaamaan.

Tea Vasarainen